Takaisin Tulosta

Kuvantaminen nivelpsoriaasissa

Lisätietoa aiheesta
Kati Mykkänen, Heikki Valleala ja Raija Sipilä
10.11.2021

Kun nivelpsoriaasi on diagnosoitu, nivelpsoriaasipotilaan kuvantamismenetelmistä päättää erikoislääkäri kliinisen arvionsa perusteella. Pääsääntöisesti sekä natiiviröntgenkuvia että MRI-kuvia tulee ottaa niissä yksiköissä, joissa tämän potilasryhmän kuvantamiseen on riittävästi perehdytty. Ultraäänikuvantaminen nivelpsoriaasipotilailla tapahtuu pääsääntöisesti reumatologian erikoislääkäreiden toimesta.

Nivelpsoriaasin kuvantamisessa yleisin kuvausmenetelmä on ollut natiiviröntgenkuvaus. Juksta-artikulaarinen uudisluun muodostuminen on yksi nivelpsoriaasin diagnostiikassa käytettävistä CASPAR-kriteereistä «Taylor W, Gladman D, Helliwell P ym. Classificatio...»1. Nivelpsoriaasissa luuhun voi muodostua sekä destruktiivisia että proliferatiivisia muutoksia, jopa samalle potilaalle.

On olemassa erilaisia nivelpsoriaasin luustomuutoksiin kehitettyjä tutkimuskäytössä olevia kriteeristöjä. Näistä yleisimmin käytetty on Sharp/van der Heijde -kriteeristö «van der Heijde D, Sharp J, Wassenberg S ym. Psoria...»2. Luustomuutoksia voidaan todeta jo diagnoosivaiheessa, mutta ne tulevat usein esille hitaammin kuin muut nivelpsoriaasin aiheuttamat muutokset nivelissä ja jänteiden kiinnityskohdissa. Natiiviröntgenkuvaus ei näytä akuutteja tulehdusmuutoksia.

Ultraäänikuvantamisella voidaan nivelpsoriaasissa todeta sekä luusto- että pehmytkudosmuutoksia. Harmaakuvantamisen lisäksi voidaan käyttää Power Doppler -kuvausta, jolla nähdään aktiivin inflammaation aiheuttama verenkierron lisääntyminen tulehdusalueen mikroverenkierrossa. Ultraäänellä voidaan nivelpsoriaasipotilailta todeta synoviitteja, luun eroosioita, osteofyyttejä, bursiitteja, tenosynoviitteja ja entesiittejä. OMERACT-työryhmän määritelmä ultraäänellä todettavalle entesiitille vuodelta 2018 edellyttää, että jänne todetaan paksuuntuneeksi ja/tai vähäkaikuiseksi lähellä insertiota luuhun (< 2 mm luun korteksista) «Balint PV, Terslev L, Aegerter P ym. Reliability o...»11. Lisäksi tarvitaan positiivinen Doppler-signaali (aktiivissa tulehduksessa) tai rakenteellisena muutoksena korteksin eroosio tai entesofyytti / jänteen kalsifikaatio. Kaikututkimus ei ole yksinään diagnostinen nivelpsoriaasissa, joten löydökset voivat liittyä myös muihin inflammatorisiin tiloihin kuin nivelpsoriaasiin. Sormien ja varpaiden kärkinivelten synoviitit ovat nivelpsoriaasissa yleisempiä kuin nivelreumassa «Wiell C, Szkudlarek M, Hasselquist M ym. Ultrasono...»3. Ultraäänen avulla voidaan todeta synoviitteja, tenosynoviitteja ja entesiittejä herkemmin kuin kliinisen tutkimuksen ja nivelten palpaation avulla «Delle Sedie A, Riente L, Filippucci E ym. Ultrasou...»4, «Milosavljevic J, Lindqvist U, Elvin A. Ultrasound ...»5, «Galluzzo E, Lischi DM, Taglione E ym. Sonographic ...»6 ja jo taudin alkuvaiheessa ennen rakenteellisten muutosten kehittymistä. Nivelpsoriaasin diagnostiikkaan olennaisesti kuuluvaa tietoa saadaan siis ultraäänikuvantamisella herkemmin esille kuin pelkästään nivelten ja jänteiden kiinnityskohtien palpaation avulla. Tekijältä vaaditaan kuitenkin perehtyneisyyttä. MRI-tutkimukseen verrattuna ultraäänen etuna on edullisempi hinta ja vasta-aiheiden puuttuminen. Ei ole olemassa erityistä suositusta siitä, mitä niveliä tulisi diagnostisesti tarkastella ultraäänen avulla nivepsoriaasia epäiltäessä. Kliinikko voi ratkaista asian potilaskohtaisesti. Tavallisesti kuvataan oireiset ja/tai kliinisesti aktiiviset nivelet.

Käytännön työssä MRI:n käyttö nivelpsoriaasipotilailla rajoittuu SI-nivelten ja selkärankamuutosten kuvantamiseen. Tutkimusasetelmissa MRI:tä on verrattu ultraääneen ja natiiviröntgenkuvantamiseen myös perifeerisillä nivelalueilla. MRI:llä voidaan todeta nivelpsoriaasissa synoviittien, tenosynoviittien, entesiittien, periartikulaarisen inflammaation, erosiivisten ja proliferatiivisten luustomuutosten lisäksi luun ödeemaa «Ostergaard M, McQueen F, Wiell C ym. The OMERACT p...»7, «Totterman SM. Magnetic resonance imaging of psoria...»8. Omeract-järjestö (Outcome measures in rheumatology) on kehittänyt kriteeristön nivelpsoriaasin käden alueen muutosten arviointiin MRI:llä (psoriatic arthritis magnetic resonance image scoring system, PsAMRIS), mutta tällä ei ole kliinisessä työssä vielä juurikaan merkitystä. MRI on hyvin sensitiivinen aktiivisen entesiitin kuvantamisessa «Eshed I, Bollow M, McGonagle DG ym. MRI of enthesi...»9. Kustannussyistä voidaan kuitenkin suositella entesiittien kuvantamista etupäässä ultraäänellä.

Rankaan liittyvien muutosten kuvantamisessa nivelpsoriaasipotilailla noudatetaan spondylartropatioiden kuvantamissuosituksia «Mandl P, Navarro-Compán V, Terslev L ym. EULAR rec...»10. Jos kyseessä on nuori (< 45-vuotias) potilas tai oireet ovat kestäneet vasta vähän aikaa, suositellaan SI-nivelten MRI-kuvaa ensisijaisena tutkimuksena. MRI-kuvantamista voidaan käyttää myös, jos SI-nivelten natiiviröntgenkuva ei ole tarpeeksi informatiivinen diagnoosia tai sen poissulkemista varten. Lannerangan ja ylemmän selkärangan alueen kuvantamista harkitaan, jos esiintyy tulehduksellista selkäkipua alaselkäaluetta ja SI-nivelten seutua ylempänä. Muuten kuvantaminen keskitetään SI-niveliin.

Tietokonetomografia- ja isotooppitutkimukset ovat harvoin tarpeen nivelpsoriaasin diagnostiikassa. Niitä käytetään tarpeen mukaan muiden sairauksien sulkemiseen pois.

Kirjallisuutta

  1. Taylor W, Gladman D, Helliwell P ym. Classification criteria for psoriatic arthritis: development of new criteria from a large international study. Arthritis Rheum 2006;54:2665-73 «PMID: 16871531»PubMed
  2. van der Heijde D, Sharp J, Wassenberg S ym. Psoriatic arthritis imaging: a review of scoring methods. Ann Rheum Dis 2005;64 Suppl 2:ii61-4 «PMID: 15708940»PubMed
  3. Wiell C, Szkudlarek M, Hasselquist M ym. Ultrasonography, magnetic resonance imaging, radiography, and clinical assessment of inflammatory and destructive changes in fingers and toes of patients with psoriatic arthritis. Arthritis Res Ther 2007;9:R119 «PMID: 18001463»PubMed
  4. Delle Sedie A, Riente L, Filippucci E ym. Ultrasound imaging for the rheumatologist XXVI. Sonographic assessment of the knee in patients with psoriatic arthritis. Clin Exp Rheumatol 2010;28:147-52 «PMID: 20483039»PubMed
  5. Milosavljevic J, Lindqvist U, Elvin A. Ultrasound and power Doppler evaluation of the hand and wrist in patients with psoriatic arthritis. Acta Radiol 2005;46:374-85 «PMID: 16134314»PubMed
  6. Galluzzo E, Lischi DM, Taglione E ym. Sonographic analysis of the ankle in patients with psoriatic arthritis. Scand J Rheumatol 2000;29:52-5 «PMID: 10722258»PubMed
  7. Ostergaard M, McQueen F, Wiell C ym. The OMERACT psoriatic arthritis magnetic resonance imaging scoring system (PsAMRIS): definitions of key pathologies, suggested MRI sequences, and preliminary scoring system for PsA Hands. J Rheumatol 2009;36:1816-24 «PMID: 19671819»PubMed
  8. Totterman SM. Magnetic resonance imaging of psoriatic arthritis: insight from traditional and three-dimensional analysis. Curr Rheumatol Rep 2004;6:317-21 «PMID: 15251085»PubMed
  9. Eshed I, Bollow M, McGonagle DG ym. MRI of enthesitis of the appendicular skeleton in spondyloarthritis. Ann Rheum Dis 2007;66:1553-9 «PMID: 17526551»PubMed
  10. Mandl P, Navarro-Compán V, Terslev L ym. EULAR recommendations for the use of imaging in the diagnosis and management of spondyloarthritis in clinical practice. Ann Rheum Dis 2015;74:1327-39 «PMID: 25837448»PubMed
  11. Balint PV, Terslev L, Aegerter P ym. Reliability of a consensus-based ultrasound definition and scoring for enthesitis in spondyloarthritis and psoriatic arthritis: an OMERACT US initiative. Ann Rheum Dis 2018;77:1730-1735 «PMID: 30076154»PubMed