Takaisin Tulosta

Muistisairaan neuropsykiatristen oireiden arviointi

Lisätietoa aiheesta
Hannu Koponen
11.12.2023
  • Depressiivisiä oireita on raportoitu 0–87 %:lla dementiapotilaista ja depressiotakin 1,5–28 %:lla.
    • Muistisairauden varhaisvaiheessa potilaan kyky kuvata mielialaansa on säilynyt, ja tällöin voidaan käyttää yleispsykiatrian tarpeisiin kehiteltyjä depression arviointimittareita.
    • Vaikeasti muistisairaalla potilailla monet depressiomittarit ovat epäherkkiä eivätkä potilaat kykene kokemaan depression tunnetta. Näissä tilanteissa voidaan käyttää esimerkiksi Cornellin asteikkoa, jonka tuloksiin kognitiivinen heikkeneminen ei samalla tavalla vaikuta.
  • Hamiltonin depression arviointiasteikko (HAM-D) «Hamilton M. A rating scale for depression. J Neuro...»1 on psykiatriassa yleisimmin käytetty depressioasteikko, joka suhteellisen luotettavasti tunnistaa DSM-IV-luokituksen mukaisen ja myös myöhempien tautiluokituksien mukaisen vakavan masennustilan.
    • HAM-D sopii myös hyvin hoitovasteen seurantaan, ja sitä voidaan käyttää myös muistisairauden lievässä vaiheessa.
    • Vaikeasti muistisairailla potilailla HAM-D on sen sijaan epäherkkä.
    • Sen käyttö edellyttää psykiatrista osaamista ja puolistrukturoidun haastattelun tekemistä potilaalle. Tutkimus vie aikaa noin 20–30 minuuttia.
    • HAM-D:n pistemääräyhteydet yleispsykiatriassa ovat seuraavat: 0–7 ei depressiota, 8–15 lievä depressio, 16 tai yli vaikea depressio.
    • Iäkkäillä henkilöillä vastaavanlaisia tutkimuksiin perustuvia pisterajoja ei ole käytettävissä, mutta edellä mainittuja rajoja voitaneen soveltaa lievästä muistisairaudesta kärsiviin potilaisiin.
  • Montgomery-Åsbergin depressioasteikko (MADRS) «Montgomery SA, Asberg M. A new depression scale de...»2 on parhaiten evaluoitu depressioasteikko yleispsykiatriassa.
    • Se käsittää 10 kohtaa, ja sen tekeminen kestää noin 20 minuuttia.
    • Arvioijien välinen yksimielisyys (interrater-reliabiliteetti) on hyvä, ja se soveltuu erityisesti lääkehoitovasteen seurantaan myös somaattisesti sairailla potilailla.
    • MADRS:n pisterajat ovat seuraavat: 0–6 ei masennusta, 7–19 lievä masennus, 20–34 kohtalainen masennus, 35–60 vaikea masennus.
  • Geriatrinen depressioasteikko (GDS) «Yesavage JA, Brink TL, Rose TL ym. Development and...»3 on joko 15- tai 30-osioinen arvioasteikko, jonka täyttäminen kestää noin 5–10 minuuttia.
    • Sitä voidaan käyttää joko tutkijan täyttämänä tai itsearvioasteikkona, ja sen testi-uusintatestiluotettavuus on hyvä.
  • Cornell-mittari ym. 1988 «Alexopoulos GS, Abrams RC, Young RC ym. Cornell Sc...»4 on standardimittari muistisairauspotilaiden depression arvioinnissa.
    • Siinä on 19 kysymystä, jotka tutkija pisteyttää haastateltuaan ensin potilasta ja häntä hoitavaa henkilöä.
    • Asteikon pistemäärä vaihtelee alueella 0–38. 9 pistettä tai enemmän voi tarkoittaa depression esiintymistä.
    • Cornellin masennusasteikkoa on käytetty eri muistisairauksista kärsivillä potilailla. Sen testaajien välinen luotettavuus on hyvä, ja kokonaispistemäärä korreloi hyvin depression esiintymiseen muistisairauspotilailla.

Levottomuus

Monioiremittarit

Kirjallisuutta

  1. Hamilton M. A rating scale for depression. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1960;23():56-62. «PMID: 14399272»PubMed
  2. Montgomery SA, Asberg M. A new depression scale designed to be sensitive to change. Br J Psychiatry 1979;134():382-9. «PMID: 444788»PubMed
  3. Yesavage JA, Brink TL, Rose TL ym. Development and validation of a geriatric depression screening scale: a preliminary report. J Psychiatr Res 1982;17(1):37-49. «PMID: 7183759»PubMed
  4. Alexopoulos GS, Abrams RC, Young RC ym. Cornell Scale for Depression in Dementia. Biol Psychiatry 1988;23(3):271-84. «PMID: 3337862»PubMed
  5. Cohen-Mansfield J, Marx MS, Rosenthal AS. A description of agitation in a nursing home. J Gerontol 1989;44(3):M77-84. «PMID: 2715584»PubMed
  6. Cummings JL, Mega M, Gray K ym. The Neuropsychiatric Inventory: comprehensive assessment of psychopathology in dementia. Neurology 1994;44(12):2308-14. «PMID: 7991117»PubMed
  7. Kaufer DI, Cummings JL, Ketchel P ym. Validation of the NPI-Q, a brief clinical form of the Neuropsychiatric Inventory. J Neuropsychiatry Clin Neurosci 2000;12:233-9 «PMID: 11001602»PubMed