Diabeetikoilla tehdyssä CARDS-tutkimuksessa «Colhoun HM, Betteridge DJ, Durrington PN ym. Prima...»1glykohemoglobiinin lähtökeskiarvo oli lumeryhmässä 7,81 % ja 10 mg:n atorvastatiinihoitoon satunnaistetussa ryhmässä 7,87 %. Neljän vuoden hoidon jälkeen HbA1c-arvo oli lumeryhmässä keskimäärin 8,1 % ja statiiniryhmässä 8,3 %. Verenglukoosia alentava lääkitys lisääntyi kummassakin ryhmässä samalla tavalla. Tutkimuksen lopulla pelkästään insuliinia käytti 20 % lumeryhmän ja 21 % statiiniryhmän potilaista; insuliinin ja oraalisen lääkityksen yhdistelmää vastaavasti 17 % ja 19 %; pelkkää oraalista lääkitystä 57 % ja 54 %.
HPS-tutkimukseen osallistuneiden diabeetikoiden (n=5 963) glykemiaa seurattiin 1 087 osallistujan satunnaisotoksessa «Collins R, Armitage J, Parish S ym. MRC/BHF Heart ...»2. HbA1c-arvo oli lähtövaiheessa lumeryhmässä 7,06 % ja simvastatiiniryhmässä 6,99 %. Keskimäärin 4,6 vuoden seurannan jälkeen HbA1c oli lumeryhmässä 7,17 % ja simvastatiiniryhmässä 7,14 % (muutoksen eron p=0,8). Koko diabeetikkoryhmässä ei ollut eroa sairaalahoitoa vaatineen diabeteksen epätasapainon (lume 3,2 %, statiini 3,1 %) eikä retinopatian laserhoitojen (lume 1,2 %, statiini 1,4 %) suhteen.
Suomalaisessa havainnoivassa prediabeetikoiden seurantatutkimuksessa «Rautio N, Jokelainen J, Oksa H ym. Do statins inte...»3 vuoden kuluessa plasmanglukoosiarvo kasvoi statiinin käyttäjillä keskimäärin 0,08 mmol/l ja pysyi statiinia käyttämättömillä ennallaan. Glukoosirasituksen kahden tunnin arvossa ei ollut eroa statiinin käytön suhteen. Niillä, jotka onnistuivat elintapaintervention avulla laihduttamaan vähintään 0,8 kg, paasto- ja kahden tunnin arvot pienenivät sekä statiinin käyttäjillä että käyttämättömillä.