Tahdosta riippumaton hoito syömishäiriössä
Lisätietoa aiheesta
Eila Laukkanen
11.8.2014
Tahdosta riippumaton hoito syömishäiriöissä
- Mielenterveyslaissa on määritelty eri tavoin täysi-ikäisen ja alla 18-vuotiaiden tahdosta
riippumattoman hoidon aiheet.
- Täysi-ikäinen henkilö voidaan määrätä psykiatriseen sairaalahoitoon tahdosta riippumatta
vain, jos hänen todetaan olevan mielisairas.
- Henkilön tulee olla mielisairautensa vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta
jättäminen olennaisesti joko pahentaisi hänen sairauttaan tai vaarantaisi vakavasti
hänen tai muiden henkilöiden terveyttä ja turvallisuutta.
- Edellä mainitun lisäksi ehtona on, että mitkään muut mielenterveyspalveluiden vaihtoehdot
eivät sovellu käytettäväksi tai ovat riittämättömiä.
Täysi-ikäisen syömishäiriöpotilaan tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito
- Aikuisten syömishäiriöiden tahdonvastaisen psykiatrisen hoidon kohdalla joudutaan
miettimään, onko kyseessä mielisairaus.
- Syömishäiriöön voi liittyä erillisenä häiriönä psykoosi, jolloin tahdon vastainen
hoito tällä perusteella on tarvittaessa mahdollinen.
- Tämän lisäksi laihuushäiriöön sinällään voi liittyä psykoottisuutta eli todellisuudentajun
häiriintymistä, esimerkiksi täysin epärealistinen käsitys omasta terveydentilasta
tai psykoottistasoinen ruumiinkuvan häiriö.
- Tällöin laihuushäiriön rinnalla on syytä käyttää psykoottisen häiriö diagnoosia, ja
tarvittaessa tahdonvastainen psykiatrinen sairaalahoito on mahdollinen.
- Psykiatrian oppikirja antaa suosituksen, että aikuisen syömishäiriön hoito voidaan
aloittaa vastentahtoisen psykiatrisen hoitotarpeen arviolla (M1-lähete), jos kyseessä
on henkeä uhkaava nälkiintymistila (painoindeksi alle 13 kg/m2 tai paino alle 30 kg), johon liittyy vakavia fyysisiä komplikaatioita tai vakavia
psyykkisiä oireita, kuten itsetuhoisuutta, eikä potilas näe tilannetta totuudenmukaisesti.
- Vaikean ravitsemustilan nopeaan korjaamiseen (refeeding-oireyhtymä) saattaa liittyä
äkillistä tilapäistä sekavuutta, deliriumtila, joka voidaan katsoa kuuluvaksi mielisairauksiin.
- Siten tahdonvastainen hoito on mahdollinen.
Tahdosta riippumaton hoito alaikäisen syömishäiriössä
- Mielisairas alle 18-vuotias henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon
samoin kriteerein kuin täysikäinen.
- Alaikäinen voidaan myös vakavan mielenterveyshäiriön perusteella määrätä tahdosta
riippumattomaan hoitoon edellyttäen, että myös muut aikuisten kohdalla mainitut vastentahtoisen
hoidon kriteerit täyttyvät.
- Tahdosta riippumatonta hoitoa voidaan käyttää syömishäiriön hoidossa edellyttäen,
että alaikäinen potilas kieltäytyy hoidosta.
- Tahdonvastaisen hoidon tarve syntyy, jos alaikäistä uhkaa akuutti hengenvaarallinen
somaattinen komplikaatio.
- Tämä koskee useimmiten laihuushäiriötä, mutta myös ahmimis- ja ahmintahäiriössä saattaa
syntyä elimistössä vaikea tila, joka uhkaa henkeä.
- Tahdonvastaisen hoidon mahdollisuutta ei ole sidottu mihinkään kiinteään BMI:n tai
suhteellisen painon rajaan.
-
Ilman vakavan somaattisen komplikaation aiheuttamaa hengenvaaraa alaikäisen syömishäiriöpotilaan
tilanne vastaa mielenterveyslaissa tarkoitettua vakavaa mielenterveyden häiriötä,
kun potilaan paino on kroonistunut huomattavasti normaalin alarajan alapuolelle ja
samanaikaisesti syömiseen liittyvät ongelmat ovat heikentäneet toimintakykyä muilla
elämänalueilla (esimerkiksi koulusuoritus, ikätoverisuhteet, suhteet perheessä) siten,
että lapsen tai nuoren normaali kehitys vaarantuu, eikä vapaaehtoisuuteen perustuvalla
hoidolla ole saavutettu tilanteen riittävää korjaantumista tai hoitoa ei ole saatu
aloitettua lainkaan.
- Tahdonvastainen hoito on myös mahdollinen, jos syömishäiriöön liittyy muu samanaikainen
psyykkinen häiriö, kuten masennus, ahdistuneisuus- tai päihdehäiriö, ja kyseinen samanaikainen
häiriö johtaa lisääntyneeseen itsemurhavaaraan tai vaikeampaan toimintakyvyn laskuun
kuin syömishäiriö sinänsä, eikä vapaaehtoisuuteen perustuva hoito ole johtanut riittävään
korjaantumiseen tai hoitoa ei yrityksistä huolimatta ole saatu käynnistettyä.
Kirjallisuutta
- Kaltiala-Heino R. Alaikäisten tahdosta riippumaton hoito. Mitä mielenterveyslain
käsite vakava mielenterveyden häiriö alaikäisillä tarkoittaa? Sosiaali- ja terveysministeriön
selvityksiä 2003;7. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3864.pdf&title=Alaikaisten_tahdosta_riippumaton_hoito__tiivistelma_fi.pdf
- Koponen S, Suokas J, Korkeila J. Aikuinen laihuushäiriöpotilas ja M1-lähete. Duodecim
2011;127:2593
- Lindberg N, Sailas E. Laihuushäiriöpotilaan tahdosta riippumaton hoito. Duodecim 2011;127:1090-6
- Suokas J, Rissanen A. Syömishäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen
M, Patronen T (toim.) Psykiatria, 9. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim
2011:346-64
Artikkelin tunnus: nix02133
© 2024 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim