Lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa käytettyjä kognitiivis-behavioraalisen terapian
menetelmiä
Lisätietoa aiheesta
Anita Puustjärvi
13.12.2016
- ADHD:n kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa tavallisimpia työskentelyn kohteita
ovat itsesäätely, sosiaalisten tilanteiden ongelmanratkaisu ja sosiaaliset taidot,
oman toiminnan arviointi ja säätely sekä ADHD:n ydinoireiden hallinta.
- ADHD-oireisiin liittyy kognitiivisen prosessoinnin ongelmia, jotka vaikeuttavat erityisesti
toiminnan suunnittelua, ohjausta ja arviointia sekä käyttäytymisen seurausten arviointia
«Fredriksson J. Lasten kognitiivinen psykoterapia. ...»1, «Ervin RA, Bankert CL, DuPaul GJ. Treatment of atte...»2.
- Oman toiminnan havainnoinnin ja arvioinnin opettelua harjoitellaan esimerkiksi seuraavasti:
- Lapsi havainnoi ja kirjaa sovittuja osa-alueita käyttäytymisestään mahdollisimman
objektiivisesti esimerkiksi oppituntitilanteessa ja arvioi onnistumistaan asetettuun
tavoitteeseen nähden.
- Onnistumisista lapsi tai nuori palkitsee itseään (tai palkkio tulee myös opettajalta
tai vanhemmalta). Palkkio voi tulla myös vasta tietyn onnistumismäärän saavuttamisen
jälkeen. Palkkion ei tarvitse olla konkreettinen esine tai asia, vaan se voi olla
esimerkiksi mukavaa yhdessä tekemistä.
- Pelkkä itsehavainnoinnin opettelu ei näytä olevan yhtä tehokas kuin sen liittäminen
toiminnan arviointiin ja vahvistamiseen palkkion avulla.
- Toiminnan ohjauksen taitoja voidaan harjoitella laatimalla erilaisia toimintastrategioita
(listat, kuvatarinat, ohjeet, tehtävien priorisointi) ja harjoittelemalla niiden mukaista
toimintaa. Myös pysähtymistä ennen toimintaa (pysähdy, mieti, toimi) voidaan harjoitella.
- Vastaavuuksien harjoittelussa (correspondence training) lapsi tai nuori opettelee
verbaalisen ilmaisun ja nonverbaalin tekemisen välistä yhteyttä «Paniagua FA. Verbal-nonverbal correspondence train...»3.
- Erityistä huomiota kiinnitetään sanallisesti ilmaistun aikomuksen (ajatus tai puhe)
ja aikeen toteuttamisen (käyttäytymisen) vastaavuuteen sekä käyttäytymisen vaikutuksiin
vuorovaikutustilanteissa. Tämän ajatellaan auttavan erityisesti impulsiivisuuden ja
huonon itsehallinnan suhteen.
- Hyötyä on myös tunnetyöskentelystä, jonka tavoitteena on auttaa lapsia tiedostamaan
ja erottamaan toisistaan erilaisia tunteita «Stallard Paul. Ajattelemalla iloa. Kognitiivista k...»4. Tunnetyöskentelyssä voidaan käyttää välineenä erilaisia tunnekortteja, ilmepiirroksia,
sarjakuvia, käsinukkeja tai muita leluja sekä kirjoja.
- Itsesäätelyprosessiin vaikuttavia ohjelmia ja terapiamalleja on useita erilaisia.
- Useimmat pohjautuvat Meichenbaumin ja Goodmanin vuonna 1971 «Meichenbaum DH, Goodman J. Training impulsive chil...»5 kehittämään malliin, jossa käytetään mallittamista, sanallistamista ja strategian
harjoittelua. Yleensä prosessi on seuraava «Hinshaw SP, Erhardt D. Attention-deficit hyperacti...»6:
- terapeutti muotoilee sanalliset tehtäväohjeet
- lapsi tai nuori toimii terapeutin ääneen lausumien ohjeiden mukaan
- lapsi tai nuori ohjaa toimintaansa itse ääneen puhuen
- lapsi tai nuori kuiskaa ohjeet itselleen toimiessaan
- lapsi tai nuori toimii sisäisen puheen ohjaamana.
- Itsesäätelyä ja itseohjausta voidaan harjoitella terapiassa myös erilaisten pelien
ja leikkien avulla.
- Terapiatuloksen pysyvyyttä edistää palkitseminen onnistuneesta suorituksesta «Ervin RA, Bankert CL, DuPaul GJ. Treatment of atte...»2 sekä harjoittelun laajentaminen terapiatilanteen ulkopuolelle (kouluun, kotiin).
- Vanhempien tukeminen diagnoosin hyväksymisessä ja lapselle tai nuorelle suositeltujen
hoitojen toteuttamisessa on tärkeä osa lapsen tai nuoren terapiaa. Myös vanhempien
mahdollisten ADHD:tä, sen hoitoa tai kasvatusta koskevien haitallisten uskomusten
tai pelkojen työstäminen kuuluu usein osana lapsen tai nuoren terapiaan «Anastopoulos AD. Facilitating parental understandi...»7.
- Sosiaalisten tilanteiden ongelmien ratkaisemiseksi lasta tai nuorta opetetaan toimimaan
systemaattisesti seuraavasti «Fredriksson J. Lasten kognitiivinen psykoterapia. ...»1:
- tunnistetaan ja määritetään ongelma
- luodaan erilaisia toimintavaihtoehtoja
- arvioidaan eri vaihtoehtojen mahdolliset seuraukset
- valitaan ja toteutetaan kokeiltava vaihtoehto ja
- arvioidaan valitun toiminnan seuraukset tai palaute.
- Sosiaalisten taitojen harjoittelussa voidaan käyttää myös erilaisia roolipelejä ja
mallittamistekniikoita, joissa lapsi tai nuori voi havainnoida tilannetta eri näkökulmista
ja kokeilla erilaisia rooleja ja ratkaisuja leikin avulla «Stallard Paul. Ajattelemalla iloa. Kognitiivista k...»4.
- Ongelmatilannetta voidaan käsitellä "rikastamalla" sitä liittämällä mukaan lapsen
tai nuoren eri vaiheissa kokemat tunteet ja niiden voimakkuus sekä lapsen tai nuoren
arvioimat muut toimintavaihtoehdot ja pohdinta niiden seurauksista.
- Pelkkä sosiaalisten taitojen harjoittelu ei yleensä ole riittävä interventio ADHD-oireiden
hoidossa.
- Masentuneella, ahdistuneella tai aggressiivisella ADHD-oireisella lapsella tai nuorella
voi olla erilaisia vääristäviä uskomuksia, jotka saattavat vaikuttaa kokemuksiin ja
tulkintoihin vuorovaikutustilanteesta.
- Usein tarvitaan myös sosiaalisen tilanteen uudelleen määrittelyä, jossa kuvataan tilannetta
eri ihmisten näkökulmista, mikä mahdollistaa uudenlaisen tulkinnan tilanteesta.
- Myös erilaisten stressinhallintakeinojen opettelusta on hyötyä.
Kirjallisuutta
- Fredriksson J. Lasten kognitiivinen psykoterapia. Kirjassa: Kognitiivinen psykoterapia.
Kähkönen S, Karila I, Holmberg N (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2002:287-97
- Ervin RA, Bankert CL, DuPaul GJ. Treatment of attention-deficit/hyperactivity disorder.
Kirjassa: Cognitive Therapy with Children and Adolescents. Reinecke MA, Dattilio FM,
Freeman A (toim.) New York, The Guilford Press, 1996:38-61
- Paniagua FA. Verbal-nonverbal correspondence training with ADHD children. Behav Modif
1992;16:226-52 «PMID: 1580895»PubMed
- Stallard Paul. Ajattelemalla iloa. Kognitiivista käyttäytymisterapiaa lapsille ja
nuorille. Työntekijän opas, työkirja. Psykologien Kustannus 2010
- Meichenbaum DH, Goodman J. Training impulsive children to talk to themselves: a means
of developing self-control. J Abnorm Psychol 1971;77:115-26 «PMID: 5550424»PubMed
- Hinshaw SP, Erhardt D. Attention-deficit hyperactivity disorder. Kirjassa: Child and
adolescent behaviour therapy: cognitive-behavioural procedures. Kendall PC (toim.)
Guilford Press, New York, 1991:98-130
- Anastopoulos AD. Facilitating parental understanding and management of attention-deficit/hyperactivity
disorder. Kirjassa: Cognitive Therapy with Children and Adolescents. Reinecke MA,
Dattilio FM, Freeman A (toim.) New York, The Guilford Press 1996:327-43
Artikkelin tunnus: nix00940
© 2023 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim