Äkillisen sekavuustilan (delirium) diagnosointi
Lisätietoa aiheesta
Esa Jämsen
16.10.2017
- Deliriumin tunnistaminen edellyttää potilaan säännöllistä arviointia. On tärkeää kiinnittää
huomiota muutoksiin potilaan orientaatiossa, muistitoiminnoissa ja käyttäytymisessä.
- Tarkkaavaisuuden häiriö on sekavuustilan tärkein oire. Sen tunnistamisessa voidaan
käyttää apuna viikonpäivien tai kuukausien luettelemista takaperin «O'Regan NA, Ryan DJ, Boland E ym. Attention! A goo...»1.
- Deliriumiin viittaa, jos viikonpäivien luetteleminen takaperin ei onnistu tai keskeytyy
tai jos kuukausien luettelemisessa takaperin potilas ei pääse kesäkuuhun asti. Normaali
suoriutuminen taas puhuu vahvasti deliriumia vastaan.
- Deliriumin tunnistamisessa suositellaan käytettäväksi Confusion Assessment Method
testiä (CAM) «Laurila J. [Delirium]. Duodecim 2012;128:642-7 ...»2.
CAM-testi (Confusion Assessment Method)
- CAM-testin mukaan potilaalla on delirium, jos alla olevista kriteereistä täyttyvät
kohdat 1 ja 2 (pääkriteerit) sekä 3 tai 4.
1. Äkillinen alku ja vaihteleva oireiston kulku |
Äkillinen alku tarkoittaa oireiden kehittymistä tunneissa tai muutamassa päivässä.
Muistisairaudet tai masennus eivät ala näin nopeasti.
Deliriumin kulku on vaihteleva: oireiden vaikeus vaihtelee ja ne voivat olla välillä
kokonaan poissa.
Äkillisen alun ja vaihtelevan oireiston kulun havaitseminen edellyttää riittäviä tietoja
potilaan tuntevilta henkilöiltä (omaiset, hoitaja) ja potilaan seurantaa.
|
2. Tarkkaavaisuuden häiriö |
Potilaan on vaikea keskittää ja ylläpitää huomiota. Hänen on vaikeuksia keskittyä
tekeillä olevaan asiaan ja pysyä puhutussa asiassa.
Tarkkaavaisuustestinä voidaan käyttää esim. viikonpäivien tai kuukausien luettelemista
takaperin (ks. yllä).
|
3. Hajanainen ajattelu |
Potilaan ajattelu on hajanaista ja sekavaa. Puhe on harhailevaa tai asiaankuulumatonta,
ajatustenvirta epäselvää tai epäloogista tai potilas siirtyy ennakoimattomasti asiasta
toiseen.
|
4. Poikkeava vireystila |
Hyperaktiivisessa deliriumissa potilas on levoton ja säpsähtelevä, hypoaktiivisessa
deliriumissa apaattinen, unelias, nukahteleva tai tajuton.
|
Äkillisen sekavuustilan eli deliriumin diagnostiset kriteerit DSM-IV:n mukaan
- Tajunnan hämärtyminen (esimerkiksi heikentynyt tietoisuus ympäristöstä), johon kuuluu
heikentynyt kyky keskittää, ylläpitää tai vaihdella huomiota.
- Kognitiivisen toiminnan muutos (kuten muistivajaus, kielelliset häiriöt) tai sellaisen
havaitsemishäiriön syntyminen, jota ei voi paremmin selittää aiemmin kehittyneellä
tai kehittymässä olevalla muistisairaudella.
- Oireiden kehittyminen lyhyessä ajassa (yleensä tunneista yhteen vuorokauteen) ja niiden
vaihtelu päivän mittaan.
- On olemassa näyttöä (esitiedot, kliiniset tutkimukset tai laboratoriolöydökset) siitä,
että häiriö johtuu jonkin ruumiillisen häiriön suorista fysiologisista vaikutuksista.
Kirjallisuutta
- O'Regan NA, Ryan DJ, Boland E ym. Attention! A good bedside test for delirium? J Neurol
Neurosurg Psychiatry 2014;85:1122-31 «PMID: 24569688»PubMed
- Laurila J. [Delirium]. Duodecim 2012;128:642-7 «PMID: 22506327»PubMed
Artikkelin tunnus: nix00424
© 2022 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim