Takaisin

Uniapneakisko ja apnea-hypopneaindeksi

Näytönastekatsaukset
Riitta Pahkala
22.3.2017

Näytön aste: B

Apneakiskon käyttö ilmeisesti vähentää unenaikaisia apneoita obstruktiivista uniapneaa sairastavilla aikuisilla.

Systemaattisessa katsauksessa «Serra-Torres S, Bellot-Arcís C, Montiel-Company JM...»1 arvioitiin 18 tutkimusta, joissa tutkittiin erilaisten alaleukaa eteenpäin tuovien apneakiskojen vaikutusta polysomnografiassa todettuun apnea-hypopneaindeksiin (AHI). Valintakriteereinä mukaan otetuille artikkeleille olivat systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit, satunnaistetut katsaukset, kohorttitutkimukset sekä tapaus-verrokkitutkimukset.

Tutkimuksista 17 oli prospektiivisia ja 1 tutkimus retrospektiivinen; 1 prospektiivisessa tutkimuksessa verrattiin 2 erilaisen kojeen vaikutusta. Yhteensä tutkimuksissa oli 1 495 potilasta. 2 tutkimusta lukuun ottamatta tutkimuksissa oli alle 30 henkilöä. Tutkimuksen kesto vaihteli 2 viikosta 1 vuoteen, yhden tutkimuksen seuranta ulottui 2 vuoteen ja yhden 7 vuoteen saakka. Potilaiden keskimääräinen AHI oli 10,9–45,5/tunti, ja heidän keskimääräinen BMI-arvonsa oli 26–32 kg/m2. 4 tutkimuksessa mukana oli lämpömuovattavia, tehdasvalmisteisia kojeita, muutoin kojeet olivat yksilöllisiä, hammaslääkärin ottamien jäljennösten pohjalta valmistettuja. 3 tutkimuksessa apneakisko oli kiinteärakenteinen, muissa kojeissa leuan eteenpäin tuonnin määrä oli säädettävissä.

Apneakiskohoidolla AHI pieneni merkitsevästi prosentuaalisen aleneman vaihdellessa 21–80 % lähtötilanteeseen nähden. 16 tutkimuksessa AHI aleni yli 50 % tai uniapnean vaikeusaste muuttui keskivaikea- tai vaikea-asteisesta lieväksi. Säädettävät ja yksilöllisesti valmistetut kiskot olivat tehokkaampia kuin kiinteät ja tehdasvalmisteiset kiskot.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimuksissa oli mukana 11 erityyppistä kojetta, joiden rakenne ja ominaisuudet vaihtelivat. Samoin kojeella aikaan saatu leuan eteenpäin tuonnin määrä vaihteli tutkimuksesta toiseen. Näillä seikoilla voi olla vaikutusta hoitovasteeseen. Huomioitava, että tehdasvalmisteisten, kuumentamalla muotoiltavien (termoplastiset) kiskojen vaikuttavuus jää usein vähäiseksi kiskon huonon pysyvyyden (retentio) vuoksi. Pääsääntöisesti tutkimusryhmät olivat pieniä. Ryhmäkohtaisten erojen merkitsevyyttä ei tutkimuksessa ilmoitettu. Sovellettavuus suomalaiseen väestöön on hyvä erityisesti ylipainoisen aikuisväestön osalta.

Toisessa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Zhu Y, Long H, Jian F ym. The effectiveness of ora...»2 arvioitiin 17 tutkimusta, joissa tarkasteltiin apneakiskojen vaikuttavuutta AHIin. Tutkimuksista 16 oli satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, 1 oli kohorttitutkimus. Apnea- ja lumekojehoitojen osalta 11 tutkimuksessa potilaat satunnaistettiin vaihtovuoroisuusperiaatteen mukaisesti, 6 tutkimuksessa oli rinnakkaiset vertailuryhmät. Yhteensä tutkimuksissa oli 792 keski-ikäistä henkilöä, joiden uniapnea oli vaikeusasteeltaan 9 tutkimuksessa lievää – keskivaikeaa, ja 8 tutkimuksessa lievää – vaikea-asteista. Tutkimuksien kesto vaihteli 4 viikosta 6 kuukauteen.

Meta-analyysin mukaan ero AHIn alenemassa ryhmien välillä oli -10,26 (95 % luottamusväli -12,59 – 7,93). Suurin ero hoitovasteissa saavutettiin tutkimuksissa, joissa oli rinnakkaiset vertailuryhmät, ja potilailla, joilla uniapnea vaihteli lievästä vaikea-asteiseen uniapneaan. Erot ryhmien välillä eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Täydellinen uniapnean paraneminen (AHI < 5/h) saavutettiin 40 %:lla apneakiskoa käyttävistä potilaista ja 19 %:lla kontrolleista. Yhdistetyn aineiston riskiero (RD) oli 0,21 (95 % luottamusväli 0,09–0,32) sekä NNT 4, joten 4 hoidettavaa uniapneapotilasta kohden apneakiskohoito tuottaa lumekojehoitoon nähden 1 lisäpotilaan, jolla AHI normalisoituu.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Otoskoot tutkimusryhmissä vaihtelivat 7–83:n välillä, tutkittujen BMI:tä ei ilmoitettu, ei myöskään tutkittujen sukupuolijakaumaa. Kontrolliryhmän lumekojeet saattavat muuttaa alaleuan vertikaalista asentoa, millä puolestaan voi olla vaikutusta ylähengitysteiden volyymiin. Tutkimuksessa käytetyt apneakiskot vaihtelivat ominaisuuksiltaan, samoin tutkimusasetelmat. Vaihtovuoroisuustutkimuksissa hoitoaika kojeella voi jäädä lyhyeksi, jolloin kojeen käyttömäärä/yö voi olla vähäinen kojeeseen tottumattomuuden vuoksi. Vaikka tutkimusten välillä oli merkitsevää heterogeenisyyttä (I2 = 90 % AHI), tutkimustulokset olivat samansuuntaisia. GRADE-kriteereiden mukaan tutkimusten näytön laatu apneakiskohoidon vaikuttavuudesta uniapnean hoidossa osoittautui heikoksi.

Kolmas systemaattinen katsaus ja meta-analyysi «Iftikhar IH, Hays ER, Iverson MA ym. Effect of ora...»3 koostui 7 artikkelista, joista 4 oli systemaattisia katsauksia ja 3 havainnoivia tutkimuksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhtenä osa-alueena apneakiskon interventiovaikutusta AHIin. Tutkittuja oli yhteensä 399, miesten prosentuaalinen osuus vaihteli 62 %:sta 84 %:iin. Tutkitut olivat aikuisia, joilla oli lievä – keskivaikea obstruktiivinen uniapnea. Tutkittujen keskimääräinen BMI oli ≥ 25 kg/m2. Potilaita hoidettiin uniapneakiskolla 4–32 viikon ajan, ja apneakiskon terapeuttista asentoa säädettiin tutkimuksen aikana.

Sekä kaikissa yksittäisissä tutkimuksissa, myös yhdistetyssä aineistossa apneakiskolla aikaansaatu AHIn alenema oli merkitsevä -12,07 (95 % luottamusväli -9,7 – -14,3; p = 0,00).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimusryhmät olivat melko pieniä, tutkituilla oli liitännäissairautena verenpainetauti. Tutkimuksen sovellettavuus suomalaiseen väestöön on hyvä, erityisesti keski-ikäisen ylipainoisen miesväestön osalta.

Kirjallisuutta

  1. Serra-Torres S, Bellot-Arcís C, Montiel-Company JM ym. Effectiveness of mandibular advancement appliances in treating obstructive sleep apnea syndrome: A systematic review. Laryngoscope 2016;126:507-14 «PMID: 26228493»PubMed
  2. Zhu Y, Long H, Jian F ym. The effectiveness of oral appliances for obstructive sleep apnea syndrome: A meta-analysis. J Dent 2015;43:1394-402 «PMID: 26485532»PubMed
  3. Iftikhar IH, Hays ER, Iverson MA ym. Effect of oral appliances on blood pressure in obstructive sleep apnea: a systematic review and meta-analysis. J Clin Sleep Med 2013;9:165-74 «PMID: 23372472»PubMed