Takaisin

Kosteusvaurion korjaaminen koulussa ja hengitystieoireet

Näytönastekatsaukset
Jorma Komulainen, Paula Kauppi ja Kirsi Karvala
12.9.2016

Näytön aste: C

Koulun kosteusvaurioiden korjaaminen saattaa vähentää oppilaiden hengitystieoireita.

Cochrane-katsaukseen «Sauni R, Verbeek JH, Uitti J ym. Remediating build...»1etsittiin kattavasti useista tietokannoista satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, klusterisatunnaistettuja tutkimuksia, katkaistuja aikasarjatutkimuksia (interrupted time series studies) ja kontrolloituja ennen-jälkeen-seurantatutkimuksia.

Koko katsaukseen hyväksyttiin 12 tutkimusta (8 028 tutkittavaa): 2 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (294 tutkittavaa), 1 cRCT (4 407 tutkittavaa) ja 9 kontrolloitua seurantatutkimusta (3 327 tutkittavaa). Interventiot vaihtelivat perusteellisesta korjauksesta siivoukseen.

3 kontrolloidussa ennen ja jälkeen -asetelmaa käyttäneessä tutkimuksessa on selvitetty koulussa tehtävien kosteusvaurioiden korjauksen merkitystä oppilaiden hengitystieoireisiin ja yhdessä koulun henkilökunnan oireisiin. Tulokset ovat vaikeasti yhdistettävissä. Yhdessä suomalaisessa tutkimuksessa täydellinen kosteusvauriokorjaus vähensi korjatun koulun oppilaiden yskäoireita vertailukouluun verrattuna (ennen korjausta OR 2,11; 95 % luottamusväli 1,40–3,20, korjauksen jälkeen OR 0,70; 95 % luottamusväli 0,46–1,07). 2. tutkimuksessa eroa ryhmien välillä ei ollut ennen korjausta eikä sen jälkeen. 3. suomalaisessa tutkimuksessa, jossa tehtiin osittainen kosteusvaurioiden korjaus, ei niin ikään eroa ollut ennen korjausta eikä sen jälkeen eikä verrattuna kontrollikouluun. Vastaavan kaltaiset löydökset näissä tutkimuksissa havaittiin silloin, kun lopputulosmittareina käytettiin silmien ärsytystä, nenän vuotamista, kurkun kuivumista tai äänen käheyttä. Tulokset eivät olleet yhteneviä, joten selviä johtopäätöksiä (yhteenvetoa) ei voitu tehdä astman kaltaisista oireita tai hengitystieoireista.

Yhdessä suomalaisessa kontrolloidussa ennen ja jälkeen asetelmaa käyttäneessä tutkimuksessa oppilaiden flunssan vuoksi tapahtuneet lääkärikäynnit korjattavissa kouluissa verrokkikouluihin verrattuna vähenivät korjauksen jälkeen (ennen korjausta MD 0,12; 95 % luottamusväli 0,03–0,21, korjauksen jälkeen MD 0,03; 95 % luottamusväli 0,05–0,11), mutta kaikkia hengitystieinfektioita koskien eroa ei ryhmien välillä ollut ennen tai jälkeen korjauksen.

Vastaavia koulun henkilökuntaan liittyviä kontrolloituja ennen ja jälkeen asetelmia käyttäneitä tutkimuksia oli 2. Niiden osalta ei havaittu koulun kosteusvauriokorjaamisella olevan vaikutusta henkilökunnan hengitystieoireisiin tai infektioihin (infektiot vähenivät interventioryhmässä, mutta kontrolliryhmän tuloksia ei raportoitu).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkimusasetelmiin liittyy merkittäviä harhan mahdollisuuksia. Tutkimusten tulosten erot saattavat selittyä koulujen kosteusvaurioiden vakavuuden ja korjaamisen intensiteetin eroilla tai tutkimusotokseen liittyvällä harhalla.Koulun kosteusvaurioiden korjaamista pidettiin mahdollisesti oppilaiden hengitystieoireita vähentävänä, koska kahdessa tutkimuksessa korjauksilla todettiin joko oireiden väheneminen tai flunssan vuoksi tehtyjen lääkärikäyntien väheneminen.

Kirjallisuutta

  1. Sauni R, Verbeek JH, Uitti J ym. Remediating buildings damaged by dampness and mould for preventing or reducing respiratory tract symptoms, infections and asthma. Cochrane Database Syst Rev 2015;2:CD007897 «PMID: 25715323»PubMed