Saksassa tehdyssä satunnaistetussa ja sokkoutetussa monikeskus- ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa «Giede C, Metzenauer P, Petzold U ym. Comparison of...»2 verrattiin atselastiinia sisältävien 0,05-prosenttisten silmätippojen tehoa ja turvallisuutta levokabastiinia sisältäviin 0,05-prosenttisiin silmätippoihin ja lumeeseen.
Tutkimukseen osallistui 307 henkilöä (184 naista ja 123 miestä, iältään 17–69 vuotta), joilla oli ollut allergisia silmäoireita ainakin yhden vuoden ajan. Kaikkia tippoja käytettiin 1 tippa 2 kertaa päivässä 14 vuorokauden ajan. Jos silmäoireet olivat voimakkaita, tippoja sai käyttää 3–4 kertaa päivässä.
Tutkimukseen ei otettu raskaana olevia naisia, riittämätöntä raskauden ehkäisyä käyttäviä, piilolinssejä käyttäviä, lääkeaineille allergisia, silmä- tai allergialääkkeitä sekä systeemistä kortikosteroidia käyttäviä.
Tutkittavat arvioivat silmien ärsytysoireita Main Eye Scorella (kutina, sidekalvon punoitus ja vuotaminen) 4 pisteen taulukolla (0 = ei lainkaan oireita – 4 = vaikeat oireet). Tutkijat arvioivat lisäksi viittä oiretta Total Eye Scorella: silmäluomien turvotus, valonarkuus, arkuus tai kipu, roskan tunne ja yhteen liimautuneet silmäluomet.
Teho- ja turvallisuusmuuttujia arvioitiin tutkimuksen päivinä 3, 7 ja 14 käynneillä tutkijoiden luona. Lähtötasopisteet (Total Eye Score, kokonaispisteiden keskiarvo, ± SD) olivat atselastiiniryhmässä 14,2 ± 3,3, levokabastiiniryhmässä 14,5 ± 3,5 ja lumeryhmässä 14,3 ± 3,9. Kolmantena päivänä pisteet olivat vähentyneet -7,5 (± 4,9) (p < 0,05), -6,6 (± 5,3) ja -5,8 (± 5,1). Seitsemäntenä päivänä vastaavat luvut olivat -8,7 (± 5,1), -8,6 (± 5,5) ja -6,8 (± 5,4), ja 14. päivän kohdalla -9,5 (± 4,8), -9,2 (± 5,8) ja -7,9 (± 5,7).
Atselastiini oli merkitsevästi tehokkaampi kuin lumelääke lievittämään silmien ärsytysoireita koko tutkimuksen ajan. Levokabastiini oli taas merkitsevästi tehokkaampi kuin lume ainoastaan tutkimuksen 7. päivänä. Molemmat lääketipat lievittivät silmäoireita yhtä tehokkaasti mutta atselastiinilla saatiin nopeampi vaikutus oireisiin.
Hoitojakson lopuksi tutkijat tekivät kokonaisarvioinnin hoidon tehosta. Hoito arvioitiin erittäin hyväksi tai hyväksi 66,3 % atselastiini-, 62,6 % levokabastiini- ja 54,5 % lumeryhmässä.
Haittavaikutukset olivat vähäisiä kaikissa ryhmissä. Silmien ärsytys ja epämiellyttävä maku olivat haittavaikutuksista yleisimpiä.
Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa «Azevedo M, Castel-Branco MG, Oliveira JF ym. Doubl...»3 verrattiin paikallisen antihistamiinisilmätipan levokabastiinin tehoa natriumkromoglikaattisilmätippaan ja lumeeseen.
Tutkimukseen osallistui 60 (36 naista ja 24 miestä, iältään 9–51 vuotta,keski-ikä 29 vuotta) potilasta, joilla oli ollut allerginen silmätulehdus edellisen siitepölykauden aikana. Potilaat käyttivät 28 päivän ajan joko levokabastiinia (0,5 mg/ml), natriumkromoglikaattia (20 mg/ml) tai lumesilmätippaa ohjeella 1 tippa 2 kertaa päivässä molempiin silmiin.
Tutkijat arvioivat potilaiden silmien ärsytysoireiden (kutina, punoitus, valonarkuus, vuotaminen, silmäluomien turvotus ja nenäoireet) voimakkuuden hoidon alussa sekä 2 ja 4 viikkoa hoidon jälkeen käyttäen 4 pisteen taulukkoa (0 = ei lainkaan oireita – 4 = vaikeat oireet). Potilaat arvioivat itse silmäoireiden voimakkuutta päivittäin käyttäen samaa 4 pisteen taulukkoa.
Kahden ja neljän viikon käytön jälkeen tutkijat arvioivat hoidon tehon heikosta erinomaiseen. Hoidon tehoa arvioitiin myös potilaiden aiemmin saamiin hoitoihin (vaikutuksen alun nopeus, teho). Tutkijoiden arvioissa oirepisteissä oli suurin muutos levokabastiiniryhmässä. Levokabastiinisilmätipparyhmässä arvioitiin hoito hyväksi tai erinomaiseksi merkitsevästi useammalla käyttäjästä (89 %) kuin sekä natriumkromoglikaattisilmätippaa (67 %, p = 0,03) että lumelääkettä käyttäneistä (48 %, p = 0,007). Sen sijaan tuloksissa ei ollut merkitsevää eroa natriumkromoglikaatti- ja lumeryhmän välillä (p = 0,42).
Potilaista 95 % koki hoidon tehokkaammaksi levokabastiinilla, 35 % natriumkromoglikaatilla ja 36 % lumeella verrattuna aikaisempaan allergialääkitykseen.
Levokabastiiniryhmässä oireettomien päivien määrä oli korkeampi (53 %) kuin natriumkromoglikaatti- (31 %, p < 0,02) ja lumeryhmässä (34 %, p = 0,08). Lisäksi levokabastiiniryhmässä vallitsevaa silmäoiretta, kutinaa, ei esiintynyt 63 % päivistä hoidon aikana, kun taas natriumkromoglikaattiryhmässä oireettomia päiviä oli 36 % (p = 0,006) ja lumeryhmässä 44 % (p < 0,06).
Levokabastiinisilmätippoja käyttäneillä oli kohtalaisia tai voimakkaita silmäoireita vain 3 % päivistä verrattuna natriumkromoglikaattia (40 %, p = 0,01) ja lumelääkettä käyttäneisiin (36 %, p = 0,008).
Yleisin haittavaikutus oli silmien ärsytys lääkkeen annostelun jälkeen; eri ryhmien välillä ei ollut selvää eroa (13, 13 ja 8).
Daviesin ja Mullinsin Yhdysvalloissa tekemässä lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Davies BH, Mullins J. Topical levocabastine is mor...»4 verrattiin paikallisen antihistamiinin levokabastiinin tehoa ja siedettävyyttä natriumkromoglikaattiin.
Tutkimukseen osallistui 89 (49 naista ja 40 miestä, iältään 7–69 vuotta, iän keskiarvo 30 vuotta) potilasta, joilla on ollut vähintään kaksi allergisen silmätulehduksen (ärsytys, kutina, punoitus) oiretta edellisen siitepölykauden aikana.
Potilaat satunnaistettiin kolmeen ryhmään: levokabastiini 0,5 mg/ml (n = 28), natriumkromoglikaatti 20 mg/ml (n = 32) tai lume (n = 29). Jokaista tippaa käytettiin 1 tippa 4 kertaa päivässä 28 päivän ajan.
Tutkija arvioi oireiden voimakkuuden 2 ja 4 viikon hoidon jälkeen asteikolla 0–3 (ei lainkaan – vaikea). Potilaat arvioivat oireita itse VAS-asteikolla (Visual Analog Scale) 0–100 (ei oireita – erittäin vaikeat oireet).
Potilaiden oman arvioinnin perusteella hoidon tehossa oli merkittävä ero eri ryhmien välillä, p = 0,04. Levokabastiinia saaneista potilaista 87 % sai hyvän tai erinomaisen tehon oireisiin. Merkittävää eroa ei ollut natriumkromoglikaattia (68 %), p = 0,006 ja lumetta (63 %) saaneiden välillä, p = 0,05.
Neljän viikon hoidon aikana levokabastiiniryhmä koki saaneensa merkittävästi paremman avun vaikeimpiin oireisiin kuin natriumkromoglikaattia käyttäneet (p < 0,05). Lisäksi 37 % levokabastiinilla hoidetuista olivat lähes oireettomia vähintään 75 % tutkimusajasta verrattuna natriumkromoglikaattia saaneisiin (6 %), p < 0,01 ja lumeryhmään (4 %), p < 0,01. Myös pahimpina siitepölypäivinä levokabastiiniryhmästä 33 % oli lähes oireettomia, kun natriumkromoglikaattiryhmästä 6 %, p = 0,02 ja lumeryhmästä 4 %, p = 0,02.
Haittavaikutuksia raportoi 44 potilasta (11 levokabastiinia, 18 natriumkromoglikaattia ja 15 lumetta saaneista). Yleisin haittavaikutus oli silmän ärsytys lääkkeen tiputtamisen jälkeen.
Owenin ym. systemaattisessa katsauksessa «Owen CG, Shah A, Henshaw K ym. Topical treatments ...»1 verrattiin paikallisesti käytettäviä antihistamiinisilmätippoja lumeeseen, antihistamiinisilmätippoja syöttösolusalpaajiin (natriumkromoglikaatti) ja natriumkromoglikaattia lumeeseen allergisten silmäoireiden hoidossa.
Meta-analyysiin valittiin 49 satunnaistettua ja kontrolloitua kaksoissokkotutkimusta vuosilta 1966–2001. Kirjallisuushaut tehtiin Cochrane-, Medline- ja EMBASE-tietokannoista. 9 tutkimuksessa verrattiin antihistamiinisilmätippoja lumeeseen. Näistä 6 tutkimuksessa verrattiin levokabastiinin tehoa lumeeseen. Tutkittavat olivat iältään 12–69-vuotiaita.
Oireiden (silmien kutina, punoitus, valuminen) esiintyvyyttä ja voimakkuutta arvioitiin pistetaulukolla 0–3 (ei lainkaan oireita – voimakkaat oireet) tai 0–6 (ei lainkaan oireita – voimakkaat oireet) tai VAS-asteikkoa (visual analogue scale) käyttäen.
Tulokset:
Silmien kutina, p < / 0,007, punoitus p < / 0,045 ja kemoosi p < / 0,002 lääkeryhmässä 4 tunnin kuluttua annostelusta. Kaikki silmäoireet, p < 0,002 lääkeryhmässä 30 minuutin kuluttua annostelusta. Silmien kutina p < 0,05 lääkeryhmässä 1, 3 ja 5 viikon käytön jälkeen, ja luomien turvottelu 1 viikon käytön jälkeen. Lume tehokkaampi kuin levokabastiini 3 viikon käytön jälkeen p = 0,04. Kutina p < 0,05, silmien vuotaminen p < 0,05, punoitus p < 0,05, kaikki silmäoireet p < 0,05 lääkeryhmässä 4 viikon käytön jälkeen. Kaikki silmäoireet p = 0,002 lääkeryhmässä. Voimakkaammat silmäoireet (kutina ja punoitus) lumeryhmässä.
Minkään lääkeryhmän ei todettu aiheuttavan juurikaan haittavaikutuksia.
«Owen CG, Shah A, Henshaw K ym. Topical treatments ...»1: Katsauksessa ei esitetä numeerisia tuloksia, joita pystyisi kliinisesti arvioimaan, vaan pelkät p-arvot. Tämän katsauksen mukaan ei ole kuitenkaan riittävästi näyttöä suositella ensisijaisesti jotakin tiettyä lääkeainetta.
«Azevedo M, Castel-Branco MG, Oliveira JF ym. Doubl...»3: Tutkimusryhmä oli pieni, mutta samanlaisia tutkimuksia on myös muita «Azevedo M, Castel-Branco MG, Oliveira JF ym. Doubl...»3.
«Davies BH, Mullins J. Topical levocabastine is mor...»4: Pieni tutkimusryhmä. Tosin vastaavia tutkimuksia on useita. Levokabastiinia on tutkittu 21 kliinisessä tutkimuksessa, joihin on osallistunut 1 218 potilasta «Janssens MM, Vanden Bussche G. Levocabastine: an e...»5. Kaikissa levokabastiini oli osoittautunut tehokkaammaksi kuin natriumkromoglikaatti ja lume allergisen silmätulehduksen hoidossa. Itsehoidossa annos oli 1 tippa 2 krt/vrk.