Meta-analyysissä «Zhang JX, Ji MY, Song J ym. Proton pump inhibitor ...»1 arvioitiin protonipumpun estäjien tehoa ja turvallisuutta sekä hoitoon vaikuttavia tekijöitä nonerosiivisen refluksitaudin (non-erosive reflux disease, NERD) hoidossa. Meta-analyysiin valittiin satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, jotka oli julkaistu PubMedissa (1/1966–4/2013), Cochrane-kirjastossa (1/1997–4/2013), MEDLINEssa (1/1966–4/2013) ja EMBASEssa (1/1985–4/2013), ja joissa vertailtiin protonipumpun estäjiä (PPI) muihin happolääkkeisiin tai lumeeseen sekä tutkittiin protonipumpun estäjien tehoa, turvallisuutta ja hoitoon vaikuttavia tekijöitä NERD-potilailla. Ulkopuolelle jätettiin tutkimukset, joissa ei ollut potilasaineistoa tai vertailuryhmää, joissa oli verrattu PPI-lääkkeitä toisiinsa, tulostiedot olivat puutteelliset ja raportointi oli valikoivaa. Ensisijainen tulosmuuttuja oli oireiden helpottaminen PPI-lääkkeillä verrattuna lumeeseen ja H2-salpaajiin. Toissijaisena muuttujana oli haittatapahtumien määrä.
Meta-analyysiin sisällytettiin kaiken kaikkiaan 17 tutkimusta (N = 6 072). Tutkimuksissa hoitoajat vaihtelivat 4 viikosta 6 kuukauteen, potilaiden keskimääräinen ikä vaihteli välillä 42,4–56,6 vuotta. Kolmessa tutkimuksessa (n = 565) verrattiin PPI-hoidon haittatapahtumien määrää H2-salpaajiin (PPI n = 287, H2RA n = 278). Tulosten mukaan haittatapahtumien määrässä ei ollut merkittävää eroa PPI:ien ja H2-salpaajien välillä (RR = 0,93; 95 % luottamusväli 0,78–1,11, P = 0,414). Haittatapahtumia oli PPI-ryhmässä 120/287 ja H2RA-ryhmässä 126/278.
Kahdeksassa tutkimuksessa (N = 4 150) verrattiin PPI:iä lumeeseen haittatapahtumien määrässä NERD:n hoidossa (PPI n = 2 494, lume n = 1 656). Tulosten perusteella ei ollut eroa haittatapahtumien määrässä PPI:ien ja lumeen välillä (RR = 1,00; 95 % luottamusväli 0,90–1,12, P = 0,997). Alaryhmäanalyyseissä PPI:n annoksella tai hoidon kestolla (lyhyt vs pitkä) ei ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta riskisuhteeseen. Haittatapahtumien määrä oli PPI-ryhmässä 530/2 494 ja lumeryhmässä 404/1 656. Haittatapahtuman saaneiden osuus PPI-ryhmässä oli 21 % (95 % luottamusväli 0,15– 0,27). Tässä analyysissä tutkimusten heterogeenisyys oli suuri (I2 = 97,5 %). Hiatushernialla ja alkoholinkulutuksella oli yhteys haittatapahtumiin.
Analyysissä tutkimuksien hoitoajat vaihtelivat 4 viikosta 6 kuukauteen, mutta lyhytkestoisen hoidon pituutta ei ollut määritelty. Lisäksi samassa analyysissä oli lääkkeistä erilaisia annoksia. Harhan mahdollisuus oli arvioitu suureksi 11 tutkimuksessa 17. Tutkimuksessa ei kuvata mitattuja haittatapahtumia, joten niiden vakavuutta ei pystytty arvioimaan. Suomessa itselääkityksessä suositeltu hoitoaika on korkeintaan 2 viikkoa.
Yleiskommentti: Tutkimusten tulokset ovat varoen sovellettavissa närästyspotilaiden itsehoitolääkitykseen. Meta-analyysin potilasmäärällä ei voida saada luotettavaa tietoa harvinaisista haittavaikutuksista. Myöskään pitkistä hoitoajoista johtuvia haittavaikutuksia ei saada selville lyhytaikaisilla tutkimuksilla. PPI-lääkkeiden pitkäaikainen käyttö lisää mahdollisesti haittavaikutusriskiä. Suomessa itselääkityksessä suositeltu hoitoaika on korkeintaan 2 viikkoa.