Systemoidussa kirjallisuuskatsauksessa «Schaafsma FG, Whelan K, van der Beek AJ ym. Physic...»1, «Physical conditioning as part of a return to work strategy to reduce sickness absence for workers with back pain»1 selvitettiin, voidaanko fyysistä kuntoa parantavalla terapeuttisella harjoittelulla vähentää selkäkipupotilaiden sairauspoissaoloja. Satunnaistettuja vertailututkimuksia oli yhteensä 25, joissa oli 4 404 potilasta. Kahdeksassa tutkimuksessa käsiteltiin subakuuttia alaselkäkipua, joista neljä tutkimusta oli korkeatasoisia. Tutkimuksissa kohteena olivat työntekijät, joilla oli työkykyä haittaava alaselkäkipu, ja kuntoutusmenetelmänä oli fyysistä suorituskykyä parantava harjoittelu.
Interventiot käsittivät asteittain tehostuvaa, työssä tarvittavaa fyysistä suorituskykyä, selän kestävyyttä ja liikkuvuutta parantavaa harjoittelua. Kevyimmät harjoitusversiot käsittivät viisi harjoituskertaa ja ohjaukset harjoitteluun. Vaativimmat interventiot käsittivät kokopäiväisiä ja yli kaksi viikkoa kestäviä harjoituksia.
Subakuutissa alaselkäkivussa tulokset harjoittelusta yhdistettynä tavanomaiseen hoitoon olivat ristiriitaisia (neljä tutkimusta, 395 työntekijää), kun sitä verrattiin tavanomaiseen hoitoon. Alaryhmäanalyysiin otettiin tutkimukset, joissa harjoitteluun oli yhdistetty työpaikkainterventio (työpaikkakäynti, -järjestelyt). Analyysin mukaan harjoittelu saattoi vähentää sairauspoissaoloa 12 kuukauden seuranta-aikana (3 tutkimusta, 283 työntekijää), SMD -0,42 (95 % luottamusväli -0,65–0,18).