Takaisin

Masennuslääkkeet alkoholihäiriöisen depression hoidossa

Näytönastekatsaukset
Sami Pirkola
8.1.2020

Näytön aste: A

Masennuslääkkeet ovat tehokkaita masennustilojen hoidossa samanaikaisesta alkoholin käyttöhäiriöstä huolimatta. Lääkehoitoon liittyy myös lumelääkettä enemmän alkoholin käytön keskeyttämisiä ja kulutuksen vähentämistä.

Meta-analyysissä «Iovieno N, Tedeschini E, Bentley KH ym. Antidepres...»1 tarkasteltiin välillä 1980–2009 tehtyjä sokkoutettuja, satunnaistettuja, lumekontrolloituja masennuslääketutkimuksia (n = 195), joista poimittiin erikseen samanaikaisesta masennustilasta (MDD, major depressive disorder tai dystymia) ja alkoholin käyttöhäiriöstä kärsiviin potilaisiin kohdistuvat tutkimukset (n = 11). Meta-analyysissä kontrolloitiin tutkimuksen suorittamisvuotta, lumeryhmään joutumisen todennäköisyyttä ja muita mahdollisia sekoittavia tekijöitä.

Meta-analyysin perusteella masennuslääkkeet olivat lumetta tehokkaampia masennustilojen hoidossa (57,8 vs. 47,1 %, NNT (number needed to treat) 9, RR 1,336, p = 0,021) riippumatta samanaikaisesta alkoholin käyttöhäiriöstä. Vaikutus ei ollut merkitsevä, kun tarkasteltiin pelkkiä SSRI-lääkkeitä (selektiivinen serotoniinin takaisinoton estäjä).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen

12 viikon RCT-tutkimuksessa «Cornelius JR, Chung T, Douaihy AB ym. Mirtazapine ...»2 tutkittiin mirtatsapiinin tehoa samanaikaisesta depressiosta ja alkoholiriippuvuudesta kärsiviin potilaisiin.

Seurannassa depressiiviset oireet vähenivät kontrolliryhmää merkitsevästi enemmän viikosta 2 alkaen, mutta alkoholin kulutuksessa ei ollut merkitseviä eroja.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Cochrane-katsauksessa «Cochrane Clinical Answers: In people with depressi...»3 (Clinical answers) arvioitiin lumekontrolloiduissa asetelmissa depressiolääkkeiden vaikuttavuutta depressiosta ja alkoholiriippuvuudesta kärsivien depressio- ja alkoholivasteisiin. 14 RCT:ssä oli 1 074 tutkittavaa.

Depressiolääke laski depressioskaalapisteitä lumetta tehokkaammin, mutta seuranta-aikatiedot vaihtelivat. Meta-analyysissä ero oli tilastollisesti merkitsevä, vaikka kaikkiaan efektikoko jäi pienehköksi (standardized mean difference -0,27; 95 % luottamusväli -0,49 – -0,04). Vasteen saamisessa depressiolääke oli myös lumetta tehokkaampi 10 RCT:n perusteella (n = 805) (RR 1,40; 95 % luottamusväli 1,08–1,82). Vaihtelevan pituisten seurantojen perusteella aktiivihoidetut olivat seurannassa useammin alkoholin käytöstä pidättäytyviä (abstinentteja) kuin lumeryhmään kuuluneet (7 RCT, n = 424) (RR 1,71; 95 % luottamusväli 1,22–2,39) ja joivat jossain vaiheessa lumeryhmää vähemmän (7 RCT, n = 451) (mean difference -1,13 annosta juomispäivää kohti; 95 % luottamusväli -1,79 – -0,46).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Iovieno N, Tedeschini E, Bentley KH ym. Antidepressants for major depressive disorder and dysthymic disorder in patients with comorbid alcohol use disorders: a meta-analysis of placebo-controlled randomized trials. J Clin Psychiatry 2011;72:1144-51 «PMID: 21536001»PubMed
  2. Cornelius JR, Chung T, Douaihy AB ym. Mirtazapine in comorbid major depression and an alcohol use disorder: A double-blind placebo-controlled pilot trial. Psychiatry Res 2016;242:326-330 «PMID: 27327217»PubMed
  3. Cochrane Clinical Answers: In people with depression and alcohol dependence, how do antidepressants compare with placebo? Sera Tort, Adrian Preda (toim.) 5 October 2018. https://doi.org/10.1002/cca.2158