Meta-analyysissä «Iovieno N, Tedeschini E, Bentley KH ym. Antidepres...»1 tarkasteltiin välillä 1980–2009 tehtyjä sokkoutettuja, satunnaistettuja, lumekontrolloituja masennuslääketutkimuksia (n = 195), joista poimittiin erikseen samanaikaisesta masennustilasta (MDD, major depressive disorder tai dystymia) ja alkoholin käyttöhäiriöstä kärsiviin potilaisiin kohdistuvat tutkimukset (n = 11). Meta-analyysissä kontrolloitiin tutkimuksen suorittamisvuotta, lumeryhmään joutumisen todennäköisyyttä ja muita mahdollisia sekoittavia tekijöitä.
Meta-analyysin perusteella masennuslääkkeet olivat lumetta tehokkaampia masennustilojen hoidossa (57,8 vs. 47,1 %, NNT (number needed to treat) 9, RR 1,336, p = 0,021) riippumatta samanaikaisesta alkoholin käyttöhäiriöstä. Vaikutus ei ollut merkitsevä, kun tarkasteltiin pelkkiä SSRI-lääkkeitä (selektiivinen serotoniinin takaisinoton estäjä).
12 viikon RCT-tutkimuksessa «Cornelius JR, Chung T, Douaihy AB ym. Mirtazapine ...»2 tutkittiin mirtatsapiinin tehoa samanaikaisesta depressiosta ja alkoholiriippuvuudesta kärsiviin potilaisiin.
Seurannassa depressiiviset oireet vähenivät kontrolliryhmää merkitsevästi enemmän viikosta 2 alkaen, mutta alkoholin kulutuksessa ei ollut merkitseviä eroja.
Cochrane-katsauksessa «Cochrane Clinical Answers: In people with depressi...»3 (Clinical answers) arvioitiin lumekontrolloiduissa asetelmissa depressiolääkkeiden vaikuttavuutta depressiosta ja alkoholiriippuvuudesta kärsivien depressio- ja alkoholivasteisiin. 14 RCT:ssä oli 1 074 tutkittavaa.
Depressiolääke laski depressioskaalapisteitä lumetta tehokkaammin, mutta seuranta-aikatiedot vaihtelivat. Meta-analyysissä ero oli tilastollisesti merkitsevä, vaikka kaikkiaan efektikoko jäi pienehköksi (standardized mean difference -0,27; 95 % luottamusväli -0,49 – -0,04). Vasteen saamisessa depressiolääke oli myös lumetta tehokkaampi 10 RCT:n perusteella (n = 805) (RR 1,40; 95 % luottamusväli 1,08–1,82). Vaihtelevan pituisten seurantojen perusteella aktiivihoidetut olivat seurannassa useammin alkoholin käytöstä pidättäytyviä (abstinentteja) kuin lumeryhmään kuuluneet (7 RCT, n = 424) (RR 1,71; 95 % luottamusväli 1,22–2,39) ja joivat jossain vaiheessa lumeryhmää vähemmän (7 RCT, n = 451) (mean difference -1,13 annosta juomispäivää kohti; 95 % luottamusväli -1,79 – -0,46).