Takaisin

Raskausdiabeetikon ravitsemushoito

Näytönastekatsaukset
Kia Koivusilta
31.5.2022

Näytön aste: D

Raskausdiabetesta sairastavan ravitsemushoito saattaa vähentää perinataalikomplikaatioita ja makrosomiaa, mutta näyttö on riittämätöntä.

Yamamoton ym. «Yamamoto JM, Kellett JE, Balsells M ym. Gestationa...»1 (2018) meta-analyysi sisälsi 18 satunnaistettua tutkimusta (n = 1 151) ja tarkasteli mukailtujen dieetti-interventioiden vaikutuksia gestaatiodiabeetikon verensokeritasoon ja lapsen syntymäpainoon.

Dieetti-interventioita saaneiden gestaatiodiabeetikoiden interventioryhmän paastoverensokerit ja aterian jälkeiset verensokerit (-4,07 mg/dL; 95 % luottamusväli 27,58–20,57, p = 0,02 ja 27,78 mg/dL; 95 % luottamusväli 212,27–23,29, p = 0,0007; 18 tutkimusta n = 1 151) laskivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän kontrolliryhmään verrattuna, mikä vähensi lääkityksen tarvetta (RR 0,65; 95 % luottamusväli 0,47–0,88, p = 0,006).

Dieetti-interventiot olivat yhteydessä matalampaan sikiön syntymäpainoon (-170,62 g; 95 % luottamusväli -333,64–27,60, p = 0,04, 16 tutkimusta, n = 841) ja makrosomian esiintyvyyteen (relative risk 0,49; 95 % luottamusväli 0,27–0,88, p = 0,02). Näiden tulosten luotettavuus (the quality of evidence) kuitenkin vaihteli matalasta hyvin matalaan.

Glukoositasoihin liittyvien tulosten luotettavuutta heikentää aterian jälkeisten verensokeritasojen lähtökohtaiset erot tutkittavien ryhmien välillä. Myös tutkittavien pieni määrä dieettien välisessä vertailussa heikentää tutkimuksen luotettavuutta.

  • Tutkimuksen laatu: hyvä
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Hanin ym. «Han S, Middleton P, Shepherd E ym. Different types...»2 (2017) Cochrane-katsaus tarkasteli erilaisten dieettien vaikutusta gestaatiodiabeetikoiden ja heidän vauvojensa hyvinvointiin. Katsaus käsitteli 19 satunnaistettua (RCT) tutkimusta (n = 1 398). Päävasteena olivat äidin hypertensiiviset raskausajan häiriöt, keisarileikkaus ja tyypin 2 diabetes sekä LGA (large-for-gestational-age), perinataali- ja neonataalikuolleisuus sekä neurosensoriset häiriöt.

Katsauksessa tarkasteltiin 10 erilaista vertailevaa dieettineuvontamenetelmää. Ainoastaan DASH-dieetin (Dietary Approaches to Stop Hypertension) ja kontrolliryhmän vertailussa havaittiin DASH-dieettiohjantaa saaneiden osalta vähemmän keisarileikkauksia (RR 0,53, 95 % luottamusväli 0,37–0,76; 2 tutkimusta, 86 naista). Muiden vertailevien dieettimenetelmien ja kontrolliryhmien välillä ei havaittu selkeitä eroja päävasteen yleisyyden osalta.

  • Tutkimuksen laatu: hyvä
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Katsaus osoitti, että edelleen jää epäselväksi, millainen ravitsemusneuvonta on paras raskausdiabetesta sairastavan ja syntyvän lapsen kannalta.

Australialaisessa vuosina 1993–2003 toteutetussa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa Crowther ym. «Crowther CA, Hiller JE, Moss JR ym. Effect of trea...»3 tutkivat 1 000 raskaana olevaa naista, joilla oli heikentynyt glukoosinsieto (75 g:n sokerirasituskokeessa laskimon plasman paastoglukoosi < 7,8 mmol/l ja 2 tunnin arvo 7,8–11,0 mmol/l), mutta ei raskausdiabetesta (edellä mainitut raja-arvot ylittyivät) 24–34 raskausviikoilla.

Tutkittavat satunnaistettiin saamaan joko laillistetun ravitsemusterapeutin tarjoamaa yksilöllistä ravitsemusneuvontaa, ohjausta veren glukoosipitoisuuksien omaseurantaa varten ja tarvittaessa insuliinihoitoa (koeryhmä) tai rutiinihoitoa, jossa havaitut raskausdiabetestapaukset hoidettiin normaalikäytäntöjen mukaan (kontrolliryhmä). Kaikki tutkittavat olivat mukana analyyseissä.

Raskautta edeltävän painoindeksin mediaani oli koeryhmässä 26,8 kg/m² (kvartaaliväli 23,3–31,2) ja kontrolliryhmässä 26,0 kg/m² (kvartaaliväli 22,9–30,9).

Kontrolliryhmään verrattuna koeryhmään kuuluvilla oli vähemmän vakavia perinataalisia komplikaatioita (kuolema, hartiadystokia, luumurtuma, hermopunosvaurio) (1 vs. 4 %, vakioitu RR 0,33 (95 % luottamusväli 0,14–0,75), p = 0,01, NNT-luku 34), enemmän lähetteitä vastasyntyneen tehostettuun hoitoon (71 vs. 61 %, vakioitu RR 1,13 (95 % luottamusväli 1,03–1,23), p = 0,01), keskimäärin pienempi syntymäpaino (3 335 vs. 3 482 g, p < 0,001), vähemmän raskausviikkoihin nähden kookkaita lapsia (LGA) (13 vs. 22 %, p < 0,001) ja vähemmän ≥ 4 000 g painavia lapsia (10 vs. 21 %, p < 0,001). Koeryhmässä oli enemmän synnytyksen käynnistyksiä (39 vs. 29 %, vakioitu RR 1,36, 95 % luottamusväli 1,15–1,62, p < 0,001) kuin kontrolliryhmässä, mutta keisarileikkausten määrässä ei ollut eroa. Koeryhmässä 20 % sai insuliinia, kontrolleista 3 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentti: Tämä sinänsä hyvä iso tutkimus osoittaa, että lievän raskausdiabeteksen hoidosta on hyötyä verrattuna siihen, että hoidetaan vasta, kun raskausdiabetes havaitaan. Tutkimuksessa ei kuitenkaan kuvattu tarkemmin siinä toteutetun ravitsemusneuvonnan tavoitteita tai tutkittavien todellista ruokavaliota eikä siinä verrattu erilaisia ruokavalioita toisiinsa. Osallistumisprosenttia ei raportoitu, minkä vuoksi aineiston edustavuutta on vaikea arvioida. Koeryhmässä huomattavasti isompi osa sai insuliinia, mikä sekoittaa ravitsemuksen osuutta tuloksiin.

Kirjallisuutta

  1. Yamamoto JM, Kellett JE, Balsells M ym. Gestational Diabetes Mellitus and Diet: A Systematic Review and Meta-analysis of Randomized Controlled Trials Examining the Impact of Modified Dietary Interventions on Maternal Glucose Control and Neonatal Birth Weight. Diabetes Care 2018;41:1346-1361 «PMID: 29934478»PubMed
  2. Han S, Middleton P, Shepherd E ym. Different types of dietary advice for women with gestational diabetes mellitus. Cochrane Database Syst Rev 2017;2:CD009275 «PMID: 28236296»PubMed
  3. Crowther CA, Hiller JE, Moss JR ym. Effect of treatment of gestational diabetes mellitus on pregnancy outcomes. N Engl J Med 2005;352:2477-86 «PMID: 15951574»PubMed