Takaisin

Nuorten opioidiriippuvaisten vieroitushoito buprenorfiinilla

Näytönastekatsaukset
Solja Niemelä
12.4.2018

Näytön aste: C

Buprenorfiini saattaa olla tehokas opioidiriippuvuuden vieroitushoidossa nuorilla.

Marsch ym. «Marsch LA, Bickel WK, Badger GJ ym. Comparison of ...»1 tutkivat kaksoissokkoutetussa, satunnaistetussa kliinisessä tutkimuksessa buprenorfiinilääkityksen tehokkuutta opioidiriippuvaisilla13–18-vuotiailla nuorilla (n = 36). Nuorista 52 % käytti ensisijaisesti heroiinia.

Tutkittavat satunnaistettiin 28 vuorokautta kestävään, avohoidossa toteutettuun buprenorfiiniavusteiseen opioidivieroitukseen. Aloitusannos oli 6–8 mg/vrk. Lääkettä laskettiin 2 mg viikon välein. Kontrolliryhmässä potilaat saivat klonidiinia. Vieroituksen rinnalla nuoret osallistuivat yhteisövahvistushoitoon (Community Reinforcement Approach for adolescents). Hoidon jälkeen tarjottiin mahdollisuutta käyttää naltreksonilääkitystä.

Buprenorfiiniryhmässä nuoret antoivat enemmän opioidinegatiivisia huumeseuloja kuin klonidiiniryhmässä (64 vs. 32 %, p = 0,01). Buprenorfiinia saaneet raportoivat klonidiiniryhmää enemmän päihtymyksen tunnetta, hyvää vastetta ja lääkkeestä pitämistä (kaikki p-arvot < 0,01). Muuhun oheiskäyttöön lääkehoidolla ei ollut vaikutusta. Buprenorfiinihoito ei parantanut hoidossa pysymistä (RR 0,45; 95 % luottamusväli 0,20–1,04), eikä hoidon hyväksyttävyyttä vieroitusoiremittarin pistemäärällä tarkasteltuna (keskiarvo 3,97; 95 % luottamusväli -1,38–9,32).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkimuksen koko oli pieni, ja ero jatkohoidon suhteen tutkimusryhmien välillä oli merkittävä: Vieroitushoidon jälkeen 61 % buprenorfiinia saaneista jatkoi naltreksonihoidossa, kun klonidiinia saaneista jatkohoitoon osallistui vain 5 %. Vuonna 2011 Suomessa suurin osa opioidiriippuvaisista käytti buprenorfiinia eikä heroiinia.

Woody ym. «Woody GE, Poole SA, Subramaniam G ym. Extended vs ...»2 tutkivat buprenorfiini-naloksonivalmisteen ja hoidon pituuden tehoa opioidiriippuvaisten nuorten hoidossa. Tutkimukseen osallistui opioidiriippuvaisia 15–21-vuotiaita nuoria (n = 152), joista 55 % käytti ensisijaisesti heroiinia. Tutkittavien keski-ikä oli 19 vuotta, ja heistä 17 % oli alle 18-vuotiaita.

Tutkittavat satunnaistettiin lyhyempään (2 viikkoa) ja pidempään (12 viikkoa) avohoidossa tapahtuvaan vieroitushoitoon. Molemmissa ryhmissä aloitusannos oli 2 mg buprenorfiinia + 0,5 mg naloksonia. Pitemmässä vieroitushoidossa maksimiannos 9 viikon kohdalla oli 24 mg, jonka jälkeen annosta laskettiin asteittain, kunnes lääkehoito lopetettiin 12 viikon kohdalla. Suurin osa (59 %) tässä ryhmässä sai maksimissaan 9–16 mg buprenorfiinia. Kaksi viikkoa kestäneessä avovieroituksessa buprenorfiini-naloksonin maksimiannos oli 14 mg/vrk, 68 % tässä ryhmässä sai 9–14 mg buprenorfiinia. Lääkehoidon lisäksi nuoret molemmissa ryhmissä osallistuivat manualisoituun psykososiaaliseen hoitoon.

Molemmissa hoitomalleissa opioidien käyttö väheni huumeseulausten perusteella, mutta 12 viikkoa kestänyt vieroitushoito oli tuloksekkaampi kuin 2 viikkoa kestänyt hoito (p < 0,001). Myös hoitoretentio oli parempi pidemmässä hoidossa (OR 0,13; 95 % luottamusväli 0,07–0,26). Samoin muiden päihteiden, paitsi alkoholin itseraportoitu käyttö (kannabis OR 6,15; 95 % luottamusväli 2,10–18,01) ja kokaiinin (OR 16,39; 95 % luottamusväli 3,07–87,47) oli vähäisempää.

Verrattuna 2 viikkoa kestäneeseen avovieroitukseen, pidempi 12 viikkoa kestänyt buprenorfiini-naloksonihoito oli parempi useilla mittareilla myös 1 vuoden kuluttua hoidon päättymisestä. Lyhemmässä hoidossa olleet antoivat enemmän opioidipositiivisia huumeseuloja (OR 2,65; 95 % luottamusväli 1,28–5,50), mutta retkahtaminen oli yleistä molemmissa ryhmissä: 72 % lyhyemmässä hoidossa vs. 48 % pitemmässä hoidossa olleista. Muiden päihteiden itseraportoidun käytön osalta ryhmien välillä ei ollut eroa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Vuonna 2017 Suomessa suurin osa opioidiriippuvaisista käytti buprenorfiinia. Nuorten lääkkeellisistä opioidivieroituksista tehdyssä Cochrane-katsauksessa «Minozzi S, Amato L, Davoli M. Detoxification treat...»3 hakukriteerit täyttivät ainoastaan edellä tarkastellut tutkimukset «Marsch LA, Bickel WK, Badger GJ ym. Comparison of ...»1, «Woody GE, Poole SA, Subramaniam G ym. Extended vs ...»2. Meta-analyysiä ei voitu tehdä. Kirjoittajien päätelmät olivat, että 2 tutkimuksen perusteella ei voida varmuudella tehdä päätelmiä opioidivieroituksen lääkkeellisistä hoidoista nuorilla.

Kirjallisuutta

  1. Marsch LA, Bickel WK, Badger GJ ym. Comparison of pharmacological treatments for opioid-dependent adolescents: a randomized controlled trial. Arch Gen Psychiatry 2005;62:1157-64 «PMID: 16203961»PubMed
  2. Woody GE, Poole SA, Subramaniam G ym. Extended vs short-term buprenorphine-naloxone for treatment of opioid-addicted youth: a randomized trial. JAMA 2008;300:2003-11 «PMID: 18984887»PubMed
  3. Minozzi S, Amato L, Davoli M. Detoxification treatments for opiate dependent adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2009;(2):CD006749 «PMID: 19370651»PubMed