Takaisin

Lisäravintovalmisteiden käyttö lonkkamurtumapotilailla

Näytönastekatsaukset
Tiina Huusko
16.10.2017

Näytön aste: C

Oraalisten täydennysravintovalmisteiden käyttö saattaa vähentää komplikaatioita lonkkamurtumaleikkauksen jälkeen.

Cochrane-katsauksessa vuodelta 2010 «Avenell A, Handoll HH. Nutritional supplementation...»1 arvioitiin lisäravintovalmisteiden käyttöä lonkkamurtumapotilailla 24 satunnaistetun tutkimuksen (n = 1 940) perusteella. Tutkimukset olivat heterogeenisia, ja monet tutkimuksista olivat heikkolaatuisia. 23 tutkimuksen tulokset otettiin mukaan. 10 tutkimuksen perusteella oraaliset lisäravintovalmisteet eivät vähentäneet kuolemanvaaraa (16/244 vs. 21/226; RR 0,76, 95 % luottamusväli 0,42–1,37) eivätkä yhdistettyä kuoleman ja komplikaatioiden vaaraa (46/126 vs. 41/103; RR 0,76, 95 % luottamusväli 0,55–1,04). 4 heikkolaatuisen ja puutteellisesti raportoidun tutkimuksen perusteella nenämahaletkun avulla toteutettu tehostettu ravitsemushoito ei vähentänyt kuolleisuutta tai komplikaatioita. 1 tutkimuksessa nenämahaletkulla annetun ravitsemuksen jatkoksi annettiin oraalisia lisäravintoa ilman, että interventiolla olisi ollut vaikutusta kuolleisuuteen tai komplikaatioihin. 1 tutkimuksessa potilaat saivat suonensisäistä ravitsemusta ja sen jälkeen lisäravintovalmisteita. Interventio vähensi komplikaatioita (RR 0,21, 95 % luottamusväli 0,10–0,46), mutta kuolleisuus ei vähentynyt. 4 tutkimuksen perusteella proteiinin lisääminen ruokavalioon saattoi vähentää pitkäaikaiskomplikaatioita, mutta se ei vähentänyt kuolleisuutta. 1 tutkimuksessa dieettineuvonnalla ei ollut vaikutusta kuolleisuuteen.

Johtopäätöksenä oli, että on olemassa heikkoa näyttöä proteiini- ja kaloripitoisen lisäravitsemuksen hyödyllisyydestä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kommentti

Tämän katsauksen jälkeen on ilmestynyt satunnaistettuja tutkimusraportteja oraalisten lisäravintovalmisteiden hyödyllisyydestä. Tähän analyysiin oli otettu mukaan hyvin heterogeenisia tutkimuksia. Nenä-mahaletkuruokinta ei ole Suomessa käytössä lonkkamurtumapotilailla.

Katsauksessa «Liu M, Yang J, Yu X ym. The role of perioperative ...»2 käytiin systemaattisesti läpi satunnaistetut tutkimukset ajalta 1966 – toukokuu 2014. Niissä interventiona oli oraalisten lisäravintovalmisteiden käyttö yli 65-vuotiailla lonkkamurtumapotilailla. Meta-analyyseihin hyväksyttiin 10 satunnaistettua tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 986 potilasta. Seuranta-aika vaihteli 1 viikosta 1 vuoteen. Meta-analyysissä ONS vaikutti 2 tutkimuksen perusteella vaikuttavan positiivisesti seerumin proteiinipitoisuuteen (SMD = 1,56 (95 % luottamusväli 1,06–2,07; p < 0,00001). 6 tutkimuksen meta-analyysissä (n = 220 potilasta vs. 243 potilasta) lisäravintovalmisteiden käyttö vähensi merkittävästi komplikaatioiden määrää (OR = 0,49, 95 % luottamusväli 0,32–0,73; p = 0,0005). Haavainfektiot vähentyivät (OR = 0,17, 95 % luottamusväli 0,04–0,79; p = 0,02), samoin hengitystieinfektiot (OR = 0,26, 95 % luottamusväli 0,07–0,94; p = 0,04) ja virtsatieinfektiot (OR = 0,22, 95 % luottamusväli 0,05–0,90; p = 0,03). Kuolleisuuteen interventioilla ei 5 heterogeenisen tutkimuksen mukaan ollut vaikutusta (OR = 1,02, 95 % luottamusväli 0,62–1,70; p = 0,93).

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kommentti

Tutkimusten luotettavuus oli arvioitu vain Jadad-menetelmällä, joka ei ole riittävä. Katsauksesta puuttuu toimintakyvyn palautuminen, joka kuitenkin on kuvattu aineistolta suurimmassa Espaunolan tutkimuksessa, jossa interventiolla ei ollut merkitsevää vaikutusta toimintakykyyn. Seuranta-aika oli kovin vaihteleva, ja osassa tutkimuksista oli mukana myös antioksidantteja.

Tässä tutkimuksessa «Myint MW, Wu J, Wong E ym. Clinical benefits of or...»3 65 (interventio) + 61(kontrolliryhmä) yli 60-vuotiasta lonkkamurtumapotilasta, joiden BMI oli matala tai normaali (≤ 25 kg/m2), satunnaistettiin saamaan lisäravintovalmistetta (18–24 g proteiinia ja energiaa 500 kcal/vrk) kuntoutusosastohoidon (korkeintaan 4 viikon) ajaksi tai tavanomaista ravitsemusta. Molemmat ryhmät saivat kalsiumia ja D-vitamiinivalmistetta. Kuntoutusosastolle potilaat siirtyivät ortopediselta osastolta keskimäärin 9 vuorokautta leikkauksen jälkeen. Interventiopotilaiden hoitoaika kuntoutusosastolla lyhentyi merkittävästi (SE = 1,81, p = 0,04), painoindeksin lasku oli merkittävästi pienempi (p = 0,012) ja infektioita oli merkittävästi vähemmän (interventioryhmässä 14 infektioepisodia ja kontrolliryhmässä 29 infektioepisodia, p = 0,019), mutta kuolleisuuteen tai pitkäaikaiseen laitoshoitoon päätymiseen ei lisäravintovalmisteiden käytöllä ollut vaikutusta. FIM-mittarin perusteella toimintakyky kohentui interventioryhmässä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Seuranta-aika oli 6 kuukautta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä alipainoisilla

Kommentti

Tutkimus ei sisältynyt systemaattiseen katsaukseen «Liu M, Yang J, Yu X ym. The role of perioperative ...»2. Lisäravintovalmisteita käytettiin korkeintaan 4 viikon ajan, ja potilasmäärä oli suhteellisen pieni. Tutkimukseen otettiin mukaan ainoastaan todellisia riskipotilaita (BMI ≤ 25 kg/m2), mikä todennäköisesti selittää korkeaa komplikaatioiden, kuten infektioiden, määrää.

Israelilaisessa satunnaistetussa kohorttitutkimuksessa «Anbar R, Beloosesky Y, Cohen J ym. Tight calorie c...»4 lisäravintovalmisteiden käyttö aloitettiin 24 tunnin kuluttua lonkkamurtumaleikkauksesta, ja yksilöllinen lisäravinteiden käyttö kesti sairaalassaolon ajan. Interventioryhmässä oli 22 ja kontrolliryhmässä 28 lonkkamurtumapotilasta. Interventioryhmässä päivittäinen energian saanti oli merkittävästi korkeampi (p = 0,001), minkä seurauksena energiatasapaino oli parempi. Energiatasapaino arvioitiin päivittäin. Interventioryhmässä oli merkittävästi vähemmän komplikaatioita (27,3 vs. 64,3 %, r = -0,417, p = 0,003) ja sairaalahoitoaika merkittävästi lyhyempi (r = -0,282, p = 0,049). Seuranta kesti ainoastaan sairaalahoitoajan (10,1 ± 3,2 vuorokautta vs. 12,5 ± 5,5 vuorokautta).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti

Potilasmäärä oli varsin pieni, lisäravintovalmisteiden saanti määriteltiin yksilöllisesti. Siitä huolimatta saatiin merkitseviä eroja. Komplikaatioiden ero epäuskottavan suuri ryhmien välillä.

Kirjallisuutta

  1. Avenell A, Handoll HH. Nutritional supplementation for hip fracture aftercare in older people. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD001880 «PMID: 20091525»PubMed
  2. Liu M, Yang J, Yu X ym. The role of perioperative oral nutritional supplementation in elderly patients after hip surgery. Clin Interv Aging 2015;10:849-58 «PMID: 26005339»PubMed
  3. Myint MW, Wu J, Wong E ym. Clinical benefits of oral nutritional supplementation for elderly hip fracture patients: a single blind randomised controlled trial. Age Ageing 2013;42:39-45 «PMID: 22685164»PubMed
  4. Anbar R, Beloosesky Y, Cohen J ym. Tight calorie control in geriatric patients following hip fracture decreases complications: a randomized, controlled study. Clin Nutr 2014;33:23-8 «PMID: 23642400»PubMed