Povitzin ym. tekemässä systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Povitz M, Bolo CE, Heitman SJ ym. Effect of treatm...»1 arvioitiin 5 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa arvioitiin uniapneakiskohoidon vaikutusta masennusoireisiin. Keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastavia potilaita tutkimuksissa oli yhteensä 440 (24–114 potilasta kussakin tutkimuksessa), ja hoitojaksojen kesto vaihteli 4 viikosta 12 viikkoon. Masennusoireita arvioitiin erilaisilla validoiduilla masennusoirekyselyillä.
Merkittävä paraneminen depressio-oireisiin todettiin uniapneakiskoryhmässä verrattuna kontrollihoitoryhmään. Uniapneakiskohoidon tehokkuutta verrattuna masennuksen standardihoitoon kuten antidepressiiviseen lääkitykseen ei selvitetty.
Satunnaistetussa vaihtovuoroisessa tutkimuksessa «Naismith SL, Winter VR, Hickie IB ym. Effect of or...»2 selvitettiin vaikeaa uniapneaa sairastavilla (AHI 26,9 ± 15,4) uniapneakiskon tehoa neuropsykologisiin muuttujiin, joista mukana oli depressiota mittaamassa Beckin Depression Inventory (BDI). Australiassa tehtyyn tutkimukseen valikoitui 73 potilasta unirekisteröintituloksen perusteella, ja siitä suljettiin pois psykiatrista sairautta sairastavat.
Apneakiskohoidolla AHI laski merkitsevästi, mutta ei normaalistunut (26,9 ± 15,4 vs. 12,2 ± 12,3; keskiarvo ± SD), myös ESS laski vastaavasti (10,9 ± 4,8 vs. 7,1 ± 4,5). Hoitojaksot olivat 4 viikon mittaisia. Itse koettuun vireystilaan ja osaan neuropsykologisten testien psykomotorisiin muuttujiin hoidolla oli tehoa, mutta depressiota mittaavissa muuttujissa ei todettu merkitsevää muutosta.
Apneakiskon tehoa ahdistukseen ja depression selvitettiin Japanissa tehdyssä tutkimuksessa «Nambu Y, Nagasaka Y, Fujita E ym. Effect of mandib...»3 20 uniapneaa sairastavalla (AHI > 5) potilaalla. Suukojehoito oli käytössä 3–4 viikkoa, ja sen jälkeen tehtiin seurantatutkimukset. AHI laski 19,0 ± 15,6 vs. 2,4 ± 1,9.
Ahdistusta ja depressiota mitattiin Japanin oloihin tehdyillä testeillä, joissa ahdistusta mittaava arvo laski 44,6 ± 12,1 vs. 33,7 ± 11,1, p < 0,01 ja depressioarvo 39,2 ± 11,0 vs. 30,8 ± 9,9, p < 0,01.
Australiassa tehdyssä kolmen haaran vaihtovuoroisessa tutkimuksessa «Barnes M, McEvoy RD, Banks S ym. Efficacy of posit...»4 selvitettiin CPAP-hoidon, uniapneakiskon ja lumehoidon vaikutusta unirekisteröintimuuttujiin, elämänlaatuun ja neuropsykologisiin muuttujiin. Depression mittarina oli Beckin Depression Inventory (BDI). Tutkimuksessa oli 114 potilasta, joilla oli lievä – keskivaikea uniapnea (AHI 21 ± 1,3; ESS 10,7 ± 0,4 (SEM)). Hoitojaksot eri ryhmissä olivat 3 kuukauden mittaisia.
Hoidon aikana AHI laski uniapneakiskoryhmässä arvoon 14,1 ± 1,1 (CPAP 4,8 ± 0,5). ESS laski sekä CPAP- että uniapneakiskohoidossa olevilla yhtä paljon lähtötilanteeseen nähden (10,7 ± 0,4 vs. 9,2 ± 0,4, p < 0,001) mutta ei lumeryhmässä. Depressioindeksi BDI laski merkitsevästi lähtötilanteeseen (9,2 ± 0,5) nähden sekä CPAP- (6,7 ± 0,5) että uniapneakiskoryhmissä (6,9 ± 0,5), mutta myös lumeryhmässä (7,7 ± 0,6). Tilastollista eroa ei tullut aktiivihoitoryhmien ja lumehoidon välille.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: