Takaisin

Traumaperäinen stressihäiriö ja mirtatsapiini

Näytönastekatsaukset
Tanja Laukkala
9.1.2020

Näytön aste: C

Mirtatsapiinilääkitys saattaa lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita lyhytaikaisessa hoidossa.

Cipriani ym. verkostometa-analyysiin «Cipriani A, Williams T, Nikolakopoulou A ym. Compa...»1 koottiin 2/2016 mennessä julkaistut kaksoissokkoutetut satunnaistetut tutkimukset, joissa verrattiin suun kautta otettavia lääkkeitä keskenään tai lumeeseen traumaperäisen stressihäiriön hoidossa 8 viikon ajan. Cochrane Central Register of Controlled Clinical Trials, MEDLINE, PsychINFO, National PTSD Center Pilots, Pubmed sekä tutkimusrekisterit ja lääkeyhtiöiden tietokannat olivat hakutietokantoina. Mukaan otettiin 51 RCT-tutkimusta, joissa oli 6 189 potilasta satunnaistettuna 25 interventioon. Keskimääräinen tutkimusten kesto oli 10,3 viikkoa (SD 2,1), ja osallistujien keski-ikä 42,9 vuotta (SD 5,9), sukupuolijakaumaa ei annettu. 36 tutkimusta käytti CAPS-mittaria, lähtötilanteessa pistemäärä keskimäärin 74,1 (SD 16,7). RCT:stä 11 oli lisälääketutkimuksia (add-on), ja 36 tehtiin lääkeyhtiön taloudellisella tuella. Tutkimusten laadun osalta 28/51 ei kuvannut satunnaistamista kaikilta osin, ja ryhmiin jaon naamioinnissa (allocation concealment) harhan riski oli vähäinen vain 19/51 tutkimuksista. Lumevaste vaihteli välillä 3–60 %. Aineistosta tehtiin meta-analyysit ja verkostometa-analyysi. Päätulosmuuttujina oli keskimääräinen muutos standardoidussa oirekartoituslomakkeessa ja tutkimuksesta poisjäänti mistä tahansa syystä.

Masennuslääkkeiden tulokset traumaperäisen stressihäiriön oireiden lievityksessä; mirtatsapiini SMD-0,79 (95 % luottamusväli -1,66–0,08) fluoksetiini SMD -0,30 (95 % luottamusväli -0,51 – -0,09), paroksetiini SMD -0,38 (95 % luottamusväli -0,55 – -0,20), sertraliini SMD -0,24 (95 % luottamusväli -0,38 – -0,09) ja venlafaksiini -0,32 (95 % luottamusväli -0,53 – - 0,11). Ainoastaan feneltsiini mukana olleista lääkkeistä oli lumetta parempi tutkimuksesta poisjäännin osalta (OR 7,5; 95 % luottamusväli 1,72–32,80). Tehon osalta I2 22,4 % heterogeenisyydelle ja 22,5 % inkonsistenttiudelle.

Aktiivihoito oli viitteellisesti muttei tilastollisesti merkitsevästi vaikuttavampi sairaammille potilaille.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Alkuperäistutkimusten laatu vaihteli.

29 aikuista traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD) sairastavaa potilasta «Davidson JR, Weisler RH, Butterfield MI ym. Mirtaz...»2 satunnaistettiin saamaan joko mirtatsapiinia 15–45 mg/vrk (17 potilasta) tai lumetta (9 potilasta) 8 viikon ajaksi. 3 potilasta jäi pois tutkimuksesta satunnaistamisen jälkeen, 20 potilasta oli mukana tutkimuksessa 8 viikkoa.

Edeltävät traumat mirtatsapiiniryhmässä olivat raiskaus (rape, N = 1), lapsuusiän seksuaalinen hyväksikäyttö (childhood sexual abuse, N = 2), fyysinen pahoinpitely (physical abuse, N = 2), väkivaltainen kimppuun käyminen (criminal assault, N = 3), taistelutilanne (military combat, N = 2), onnettomuus (accidental injury, N = 2), trauman näkeminen (witnessing a trauma, N = 2) ja läheisen yllättävä kuolema (unexpected death of the significant other, N = 3).

Lumeryhmässä traumaattiset tapahtumat olivat raiskaus (rape, N = 1), taistelutilanne (military combat, N = 2), väkivaltainen kimppuun käyminen (criminal assault, N = 1), fyysinen pahoinpitely (physical abuse, N = 1), trauman näkeminen (witnessing a trauma, N = 1), läheisen yllättävä kuolema (unexpected death of a significant other, N = 2) ja muu trauma (other trauma, N = 1). Traumaattisesta tapahtumasta kulunutta aikaa ei ollut raportoitu. Poissulkukriteereissä oli mukana samanaikainen muu psyykelääkitys ja psykoterapia.

Short PTSD Rating Interview mittarilla (SPRINT, osiot 1–8 ja 10) seurattuna lääkeryhmästä hoitovasteen sai 11 (64,7 %) ja lumeryhmästä 2 (22,2 %) potilasta (p < 0,05). Lähtötilanteen SPRINT-pisteet olivat lääkeryhmässä 21,7 (SD 6,0) ja lumeryhmässä 25,0 (SD 4,2) ja seuranta-ajan lopussa 12,4 (SD 8,8) mirtatsapiiniryhmässä ja 19,4 (SD 8,2) lumeryhmässä. 2 potilasta mirtatsapiiniryhmästä keskeytti tutkimuksen lisääntyneen ahdistuksen vuoksi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: Potilaita oli tutkimuksessa vähän, ja drop-out 3/17 potilaasta mirtatsapiinilla ja 3/9 potilaasta lumeella. Remissio ei ollut tulosmuuttujana. Seuranta-aika oli lyhyt.

Kirjallisuutta

  1. Cipriani A, Williams T, Nikolakopoulou A ym. Comparative efficacy and acceptability of pharmacological treatments for post-traumatic stress disorder in adults: a network meta-analysis. Psychol Med 2018;48:1975-1984 «PMID: 29254516»PubMed
  2. Davidson JR, Weisler RH, Butterfield MI ym. Mirtazapine vs. placebo in posttraumatic stress disorder: a pilot trial. Biol Psychiatry 2003;53:188-91 «PMID: 12547477»PubMed