Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa «Li L, Han Z, Niu X ym. Probiotic Supplementation f...»1 on käyty läpi vuoteen 2018 mennessä julkaistut 28 tutkimusta (n = 6 907), joissa selvitettiin probioottien vaikutusta atooppisen ekseeman ilmaantuvuuteen. Näissä tutkimuksissa voitiin todeta probioottien vähentävän ekseeman ilmaantuvuutta kontrolleihin verrattuna (OR 0,69; 95 % luottamusväli 0,58–0,82, p < 0,0001). Probiooteilla hoidettujen ryhmässä atooppista ekseemaa oli 28,5 %:lla lapsista (1 023/3 595) ja kontrolliryhmässä 34,7 %:lla (1150/3 312). Kun hoito oli aloitettu prenataalisesti ja sitä jatkettiin lapsille syntymän jälkeen, todettiin atooppisen ekseeman ilmaantuvuuden merkittävä vähenemä (OR 0,67; 95 % luottamusväli 0,55–0,82). Sen sijaan probioottien käytöllä vain prenataalisesti tai vain syntymän jälkeen ei saatu tilastollisesti merkitsevää tehoa atooppisen ekseeman ilmaantuvuuteen.
Kommentti: Tutkimusten välillä oli suurta vaihtelua erityisesti probioottien laadussa ja annon ajoituksessa (I2 = 53,6 %).
Meta-analyysin «Li L, Han Z, Niu X ym. Probiotic Supplementation f...»1 suurimmassa tutkimuksessa, joka oli etenevä, satunnaistettu kaksoissokkotutkimus «Kukkonen K, Savilahti E, Haahtela T ym. Probiotics...»2, suomalaisväestössä annettiin 1 223 (n = 610 probioottiryhmä ja n = 613 lumeryhmä) suuren allergiariskiperheen äidille probioottisekoitusta, joka sisälsi 2 laktobasillikantaa, 1 bifidobakteerin ja propionibakteerin tai lumevalmistetta 4 viikkoa ennen laskettua aikaa, ja lapselle samaa valmistetta syntymästä 6 kuukauden ikään asti. Lapsi sai lisäksi aktiiviryhmässä prebioottista galakto-oligosakkaridia ja lumeryhmässä siirappia. Kaikkiaan 925 oli mukana seurannassa 2 vuoden ajan (hoitoaieanalyysi, ITT). Kahden vuoden iässä atooppisen ekseeman kumulatiivinen vetosuhde oli OR 0,74; 95 % luottamusväli 0,55–0,98, p = 0,035. IgE-herkistyneillä riskin vähenemä oli suurempi, OR = 0,66; 95 % luottamusväli 0,46–0,95, p = 0,025.
Laktobasillit ja bifidobakteerit kolonisoivat suoliston useammin aktiiviryhmän lapsilla p < 0,001. Viiden vuoden seurannassa (n = 891) eroa ekseeman esiintyvyydessä ei voitu todeta koko kohortissa «Kuitunen M, Kukkonen K, Juntunen-Backman K ym. Pro...»3, mutta 10 vuoden seurannassa (n = 807) elinaikainen ekseemaan esiintyvyys probioottiryhmässä oli merkittävästi pienempi kuin lumeryhmässä (35,2 % vs. 41,7 %, OR: 0,74; 95 % luottamusväli 0,55–1,00; p < 0,05) «Peldan P, Kukkonen AK, Savilahti E ym. Perinatal p...»4.
Meta-analyysin «Li L, Han Z, Niu X ym. Probiotic Supplementation f...»1 toiseksi suurimmassa uusiseelantilaisessa «Wickens K, Black PN, Stanley TV ym. A differential...»5 isossa etenevässä lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa verrattiin eri probiootteja ja satunnaistettiin suuren allergiariskin perheen äidit (n = 170/171/170) saamaan 1) Lactobacillus rhamnosusHN001:tä, 2) Bifidobacterium animalis ssp. lactisHN019:ää tai 3) lumetta päivittäin 35. raskausviikolta lähtien lapsen 6 kuukauden ikään asti, mikäli rintaruokinta jatkui. Lisäksi lapset saivat samaa probioottia tai lumetta syntymästä 2 vuoden ikään saakka. Yhteensä 511 äitiä satunnaistettiin, ja seurannan lopussa yllä mainituissa ryhmissä oli 150, 144 ja 152 lasta eli 91 % lapsista.
Lapsilla, jotka saivat L. rhamnosusta, oli selvästi pienentynyt riski sairastua ekseemaan (HR 0,51; 95 % luottamusväli 0,30–0,85) verrattuna lumeryhmään, mutta bifidobakteeriryhmässä näin ei ollut (HR 0,90; 95 % luottamusväli 0,58–1,41). Seurannassa vielä 4:n (HR 0,57; 95 % luottamusväli 0,52–1,05) ja 6:n (HR 0,56; 95 % luottamusväli 0,39–0,80) vuoden iässä L. rhamnosusta saaneilla oli edelleen vähemmän ekseemaa «Wickens K, Black P, Stanley TV ym. A protective ef...»6, «Wickens K, Stanley TV, Mitchell EA ym. Early suppl...»7.
Tutkijaryhmä selvitti myös, vaikuttiko pelkästään äidin 35. gestaatioviikolta käyttämä ja 6 kuukautta post partum imetyksen aikana jatkunut probiootti Lactobacillus rhamnosus lapsen riskiin sairastua atooppiseen ekseemaan vuoden iässä. Äidin saama probiootti ilman lapsen saamaa supplementaatiota ei vaikuttanut lapsen riskiin sairastua ekseemaan «Wickens K, Barthow C, Mitchell EA ym. Maternal sup...»8.
Etenevässä satunnaistetussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Kalliomäki M, Salminen S, Arvilommi H ym. Probioti...»9 annettiin suuren allergiariskin äidille lactobacillus GG:tä tai lumetta 1 kuukauden ajan ennen lapsen syntymää. Sen jälkeen äiti jatkoi valmisteen käyttöä niin kauan, kun imetti lastaan, ja valmiste annettiin suoraan lapselle, kun äiti ei imettänyt, kunnes lapsi oli 6 kuukauden ikäinen.
Atooppinen ekseema 2 vuoden iässä todettiin 15/64 (23 %) lapsella probioottiryhmässä ja 31/68 (46 %) lapsella lumeryhmässä. Suhteellinen riski oli 0,51 (95 % luottamusväli 0,32–0,84). NNT (number needed to treat) oli 4,5 (95 % luottamusväli 2,6–15,6). Samaa lapsiryhmää seurattiin «Kalliomäki M, Salminen S, Poussa T ym. Probiotics ...»10 4 vuoden ikään, jolloin ekseemaa todettiin laktobasilliryhmässä 14/53 (26 %) lapsella ja lumeryhmässä 25/54 (46 %) lapsella. Suhteellinen riski oli 0,57 (95 % luottamusväli 0,33–0,97). Herkistymisfrekvenssi mitattuna ihopistokokein ei eronnut ryhmien välillä. Lapsia seurattiin «Kalliomäki M, Salminen S, Poussa T ym. Probiotics ...»11 7 vuoden ikään, jolloin 73 % alkuperäisestä kohortista osallistui tutkimukseen. Atooppisen ekseeman kumulatiivinen insidenssi oli tuolloin laktobasilliryhmässä merkitsevästi pienempi lumeryhmään verrattuna (43 vs. 66 %; RR 0,64; 95 % luottamusväli 0,45–0,92). Atooppinen herkistyminen mitattuna ihopistokokein oli ryhmissä yhtä yleistä.
Kommentti: Tutkimus on pieni.
Etenevässä satunnaistetussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Rautava S, Kainonen E, Salminen S ym. Maternal pro...»12 241 äitiä, joilla oli allerginen sairaus ja todettu herkistyminen, satunnaistettiin saamaan 1) Lactobacillus rhamnosus LPR:ää ja Bifidobacterium longum BL999:ää, 2) L. paracasei ST11:tä ja B. longum BL999:ää tai 3) lumetta kaksi kuukautta ennen syntymää ja kahden ensimmäisen imetyskuukauden ajan. Kahden vuoden ikään lapsen (n = 205) riski kehittää atooppinen ekseema oli merkittävästi pienempi lapsilla, joiden äidit olivat saaneet LPR + BL999:ää (OR 0,17; 95 % luottamusväli 0,08–0,35; p < 0,001) tai ST11 + BL999:ää (OR 0,16; 95 % luottamusväli 0,08–0,35; p < 0,001) kuin lumetta.
Etenevässä, satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa «Allen SJ, Jordan S, Storey M ym. Probiotics in the...»13 454 äidille annettiin L. salivariusta, L. paracaseita, B. lactista ja B. bifidumia tai lumetta 1 kuukauden ajan ennen lapsen syntymää ja synnytyksen jälkeen lapselle vastaavaa valmistetta syntymästä 6 kuukauden ikään asti. Riippumatta allergiariskistä ryhmien välillä ei todettu eroa atooppisen ekseeman ilmaantuvuudessa kahden vuoden iässä. Sen sijaan kumulatiivinen ihopistotesteissä todettu herkistyminen oli probioottoryhmässä (10,5 %) vähäisempää kuin lumeryhmässä (18,5 %; OR 0,52, 95 % luottamusväli 0,28–0,98).
Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Jiang W, Ni B, Liu Z ym. The Role of Probiotics in...»14 on käyty läpi vuoteen 2020 mennessä julkaistut 14 tutkimusta, joissa selvitettiin probioottien vaikutusta atooppisen ekseeman ilmaantuvuuteen heterogeenisessa joukossa. Näissä 14 tutkimuksessa (N = 3 049) voitiin todeta useamman yhtäaikaisen probioottin käytön vähentävän ekseeman ilmaantuvuutta lumeeseen verrattuna, RR 0,7 (95 % luottamusväli 0,57–0,84; p = 0,0002). Eniten oli käytetty Lactobacillus rhamnosus- ja Bifidobacterium-probiootteja. Vaikutus atooppisen ekseeman ilmaantuvuuteen oli tilastollisesti merkitsevä, kun probioottia käytettiin äidille raskauden aikana ja lapselle syntymän jälkeen tai vain raskaana olevalle äidille. Tutkimusten välinen vaihtelu oli suurta.
Kommentti: Tutkimusten välinen vaihtelu oli suurta (I2 = 65 %; p = 0,0001). Tässä meta-analyysissä ei ollut mukana Kuitusen ym. tutkimusta «Kuitunen M, Kukkonen K, Juntunen-Backman K ym. Pro...»3.