Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Karjalainen K, Malmivaara A, van Tulder M ym. Mult...»1, «Multidisciplinary biopsychosocial rehabilitation for subacute low back pain»1 löydettiin kaksi subakuuttia selkäkipua (kivun kesto 4–12 viikkoa) koskevaa menetelmällisesti heikkotasoista tutkimusta moniammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Moniammatillisuudella tarkoitetaan lääkärin ja fysioterapeutin antaman hoidon lisäksi joko psykologista (esimerkiksi kognitiivinen behavioraalinen terapia) tai sosiaaliseen tai työympäristöön kohdistuvaa interventiota (esimerkiksi työpaikkakäynti työolosuhteiden optimoimiseksi). Tutkimusten kliininen sovellettavuus arvioitiin riittäväksi.
Katsauksen perusteella arvioitiin olevan kohtalaista näyttöä siitä, että moniammatillinen kuntoutus, joka sisältää alaselkäpotilaan työtä ja työpaikan ergonomisia olosuhteita kartoittavan ja niihin puuttuvan työpaikkakäynnin tai työterveyshuollon toteuttaman alaselkäpotilaan työskentelyä helpottavan intervention, auttaa alaselkäpotilasta palaamaan työhön, vähentää sairauslomaa ja lievittää subjektiivista haittaa.
Suomessa tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa hoitotutkimuksessa «Karjalainen K, Malmivaara A, Mutanen P ym. Mini-in...»2 yhteensä 164 pitkittyvää selkäkipua potevaa potilasta arvottiin kolmeen ryhmään. Ryhmällä A (n = 56) oli mini-interventio, jossa oli lääkärin ja fysioterapeutin yksityiskohtainen ja huolellinen tutkimus sekä sen jälkeen potilaalle annettiin suositukset ja ohjaus. Ryhmällä B (n = 51) oli edellä mainittu mini-interventio ja työpaikkakäynti ja ryhmällä C (n = 57) normaalisti toteutettu terveydenhuollon hoito. Seuranta-aika oli 24 kuukautta. Kipu, koettu haitta, elämänlaatu, tyytyväisyys hoitoon, sairauslomapäivien lukumäärä, terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset olivat tulosmittareina.
Kivun määrässä, haitassa ja elämänlaadussa ryhmien välillä ei ollut eroja. Mini-interventioryhmässä muihin ryhmiin verrattuna päivittäisen ja kiusallisen kivun määrä kuitenkin väheni ja tyytyväisyys hoitoon lisääntyi. Terveydenhuolto- ja työkyvyttömyyskustannukset olivat ryhmässä A 4 670 euroa, ryhmässä B 5 990 euroa ja ryhmässä C 9 510 euroa. Ryhmän A terveydenhuolto- ja työkyvyttömyyskustannukset olivat tilastollisesti merkitsevästi pienempiä kuin muiden ryhmien. Koettu riski, että ei parane, oli voimakkain hoitoon vaikuttava tekijä.
Kommentti:
Kirjallisuushaussa elokuussa 2013 ei löytynyt aiemman järjestelmällisen katsauksen «Karjalainen K, Malmivaara A, van Tulder M ym. Mult...»1 ja satunnaistetun tutkimuksen «Karjalainen K, Malmivaara A, Mutanen P ym. Mini-in...»2 jälkeen julkaistua alkuperäistutkimusta, jossa olisi selvitetty subakuuttiin selkäkipuun annetun moniammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: