Systemaattisen katsauksen perusteella tehdyssä meta-analyysissä «Fornaro M, Orsolini L, Marini S ym. The prevalence...»1 tutkittiin epävakaan persoonallisuushäiriön esiintyvyyttä potilailla kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyyttä epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivillä potilailla. Toisistaan riippumattomat tutkijat tekivät kirjallisuushaut tietokannoista MEDLINE, Scopus, Embase, PsycINFO ja Cochrane. Kaikkiaan 42 tutkimusta täytti tutkijoiden asettamat kriteerit. Näistä 28 tutki epävakaan persoonallisuushäiriön esiintyvyyttä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä potilailla ja 14 kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyyttä epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivillä potilailla. Tämä näytönastekatsaus perustuu jälkimmäiseen 14 tutkimuksen aineistoon. Meta-analyysit tehtiin MOOSE- ja PRISMA-suositusten mukaisesti.
Tutkijoiden mukaan 14 tutkimuksen (6 etenevää kohorttitutkimusta ja 8 poikkileikkausaineistoon perustuvaa tutkimusta) laatupistemäärä oli 27,57/31 pistettä eikä näyttöä julkaisuharhasta saatu. Potilaiden ikä oli keskimäärin 32 vuotta ja 21,5 % oli miehiä. 12 tutkimusta oli tehty Pohjois-Amerikassa, 1 sekä Pohjois-Amerikassa että Euroopassa ja 1 Euroopassa.
Kaikkiaan 1 814 epävakaan persoonallisuushäiriöpotilaan joukossa 18,5 %:lla (95 % luottamusväli 12,7–26,1) oli kaksisuuntainen mielialahäiriö, joka oli tavallisimmin sekamuotoinen (19,89 %, 95 % luottamusväli 12,23–30,67) mutta erot ykköstyypin häiriöön (15,30 %, 95 % luottamusväli 6,47–32,06) ja kakkostyypin häiriöön (12,65 %, 95 % luottamusväli 4,79–29,47) eivät olleet tilastollisesti merkitseviä (p = 0,24). 9 tutkimuksen yhdistetty esiintyvyysarvio avohoitopotilailla oli 19,34 % (95 % luottamusväli 11,96–29,72).
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: