Takaisin

Fysioterapia aistitoimintojen häiriöihin ja kipuun MS-taudissa

Näytönastekatsaukset
Juhani Ruutiainen
5.2.2019

Näytön aste: C

TENS-kipuhoito saattaa vähentää MS-kuntoutujien selkäkipua, yläraajojen kipua tai epämiellyttäviä tuntemuksia lumehoitoon verrattuna. Lisäksi se saattaa vähentää yläraajojen kipua tai epämiellyttäviä tuntemuksia yhtä tehokkaasti kuin nortriptyliinilääkitys.

Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Sawant A, Dadurka K, Overend T ym. Systematic revi...»1 selvitettiin TENS-hoidon (TENS = transcutaneous electrical nerve stimulation) vaikutusta MS-tautia sairastavan sentraaliseen kipuun (International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) b280–b289, aistitoiminnot ja kipu). Kirjallisuushaut kohdistettiin marraskuuhun 2014 saakka. Katsaukseen valittiin 4 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta. Menetelmällisesti tutkimukset olivat PEDro-asteikolla (Physiotherapy Evidence Database) luokkaa 5–7, mikä osoittaa vähintään kelvollista tasoa. Puutteita oli muun muassa ryhmäjaon salauksessa, osallistujien lukumäärässä ja sokkoutuksessa. Meta-analyysissä oli mukana 139 MS-tautia sairastavaa. Heistä 80:llä kokeiltiin 2 eri TENS-frekvenssiä. 3 tutkimuksessa sisäänottokriteeri oli alaselän kipu ja 1:ssä yläraajojen kivut. Ensisijainen tulosmuuttuja oli kaikissa tutkimuksissa VAS (kipujana) ja 2 tutkimuksessa myös McGill Pain Questionnaire. Vaikutuksen suuruus (effect size = ES) arvioitiin Hedgesin g -menetelmällä.

Kokonais-ES oli kohtalainen -0,35 (95 % luottamusväli -0,61 – - 0,09; z = 5,5, p < 0,009). Käytetyllä TENS-frekvenssillä ei ollut vaikutusta tulokseen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kirjallisuuskatsauksen laatu on arvioitu AMSTAR-kriteerein.

Satunnaistetussa tutkimuksessa «Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-...»2 (kirjallisuushakujen ajankohta 12/2008) haettiin fysioterapian käyttöä MS-taudissa rajautuen aistitoimintoihin ja kipuun (ICF b280–b289) koskevia järjestelmällisiä katsauksia ja vertailevia tutkimuksia, joissa osallistujat oli satunnaistettu tai jaettu muulla tavoin interventio- ja vertailuryhmiin. Kivun hoitoon kohdistui 3 saman tutkimusryhmän tekemää tutkimusta, jotka keskittyivät tuki- ja liikuntaelinten kivun (selkäkipu) sähköhoitoon. Tutkimuksissa oli yhteensä 120 MS-kuntoutujaa. Mukaanottokriteerinä oli krooninen, vähintään 3 kuukautta kestänyt alaselkäkipu. Tutkimuksissa verrattiin 2 TENS-hoitoa (4 Hz ja 110 Hz) lumehoitoon (lume-TENS).

Tulosten ja meta-analyysin mukaan TENS-hoidon vaikuttavuudesta on vain niukkaa näyttöä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kirjallisuuskatsauksen laatu on arvioitu AMSTAR-kriteerein.

Kommentti: Fysioterapian vaikuttavuudesta MS-taudissa alueella aistitoiminnat ja kipu (ICF b280–b289) kaivataan korkealaatuisia satunnaistettuja vertailututkimuksia.

Kirjallisuutta

  1. Sawant A, Dadurka K, Overend T ym. Systematic review of efficacy of TENS for management of central pain in people with multiple sclerosis. Mult Scler Relat Disord 2015;4:219-27 «PMID: 26008938»PubMed
  2. Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I (toim.) Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela, 2011. ISBN 978-951-669-849-9 (nid.), 978-951-669-850-5 (pdf) «https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/24581/Hyvan;jsessionid=0D858379FB18ADA0AA8C3429E40B3336?sequence=148»1