Takaisin

Opioidiriippuvuuden hoito palkitsemalla korvaushoidon yhteydessä

Näytönastekatsaukset
Solja Niemelä
12.4.2018

Näytön aste: B

Palkitsemiseen perustuvat hoito-ohjelmat ilmeisesti parantavat metadoniopioidikorvaushoidon tehokkuutta.

Griffith ym. «Griffith JD, Rowan-Szal GA, Roark RR ym. Contingen...»1 osoittivat meta-analyysissään, että palkitseminen ja rajoittaminen vähentävät korvaushoito-ohjelmassa virtsatestien perusteella arvioituna laittomien huumeiden käyttöä (vaikuttavuusaste 0,25). Meta-analyysi perustui 30 tutkimukseen, joissa oli mukana keskimäärin 52,3 potilasta.

Tehokkaimpia menetelmiä olivat suurempien metadoni- ja kotiannosten salliminen. Edelleen he totesivat, että palkitsemisen tulisi mieluummin olla välitöntä, eli sen tulisi tapahtua 24 tunnin kuluessa. Lisäksi he totesivat, että menetelmä toimii parhaiten, kun se kohdistuu vain 1 laittomaan huumeeseen kerrallaan, ja että virtsakokeet tulisi ottaa mieluummin 3 kertaa viikossa kuin harvemmin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Systemaattiseen katsaukseen «Dugosh K, Abraham A, Seymour B ym. A Systematic Re...»2 luettiin mukaan kaikki vuosina 2008–2014 julkaistut tutkimukset, joissa mitä tahansa psykososiaalista hoitoa oli tutkittu suhteessa vertailuryhmään. Poissulkukriteereinä oli liian pieni otoskoko (alle 15 tutkittavaa) ja huono laatu tilastollisen analysoinnin näkökulmasta. Tutkimukset, joissa oli tutkittu erityisryhmiä, kuten nuoria tai raskaana olevia, suljettiin myös pois systemaattisesta katsauksesta.

Kaikkiaan 27 tutkimusta otettiin mukaan; näistä 2 oli meta-analyysejä ja 1 systemaattinen katsaus. Kaikkiaan löytyi 14 tutkimusta, jotka kartoittivat psykososiaalisen hoidon tuloksellisuutta metadonikorvaushoidon yhteydessä. Palkkiohoidon (contingency management) tuloksellisuutta oli tutkittu 4 tutkimuksessa, joissa kaikissa palkkiohoidolla oli myönteinen vaikutus pysymiseen metadonikorvaushoidossa. Näistä 2 tutkimuksessa palkkiohoito vähensi opioidien oheiskäyttöä metadonikorvaushoidon yhteydessä enemmän kuin vertailuryhmässä. Buprenorfiinikorvaushoidossa toteutettuja palkkiohoitotutkimuksia löytyi 1: opioidien oheiskäyttö väheni enemmän ja hoitotyytyväisyys oli parempaa kuin tavanomaista hoitoa saaneilla. Palkkiohoito ei kuitenkaan parantanut tutkittavien hoitoretentiota, hoitokomplianssia, psykososiaalisia ongelmia, vieroitusoireita tai aineenhimoa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Amato ym. (2011) tekemään meta-analyysiin «Nationella riktlinjer för vård och stöd vid missbr...»3 sisällytettiin kaikki tutkimukset, jossa oli tutkittu opioidikorvaushoitoon liitettyjä psykososiaalisia interventioita. Vertailukohteena oli tavanomainen opioidikorvaushoito. Alle 18-vuotiaita ja raskaana olevia ei otettu mukaan analyysiin.

Yhteensä meta-analyysiin hyväksyttiin 35 tutkimusta, joista palkkiohoitotutkimuksia oli 14 (n = 1 616). Kun palkkiohoidon tuloksellisuutta verrattiin tavanomaiseen korvaushoitoon, palkkiohoito ei parantanut opioidikorvaushoidossa pysymistä (HR = 1,02; 95 % luottamusväli 0,96–1,08). Palkkiohoidon tuloksellisuutta opioidiabstinenssin tai muun oheiskäytön osalta ei pystytty riittävän laadukkaasti arvioimaan.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Systemaattisiin katsauksiin ja meta-analyyseihin sisällytetyt tutkimukset olivat hyvin heterogeenisiä käytetyn korvaushoitolääkkeen, intervention, vertailuryhmän, hoitotuloksen määrittelyn ja seuranta-ajan suhteen. Tutkimusten laatu oli osin heikko ja useissa tutkimuksissa otoskoot olivat pieniä, eikä ITT-analyysejä (intention to treat) oltu tehty. Suurin osa tutkimuksista oli toteutettu Yhdysvalloissa, jossa hoitojärjestelmä ja opioidien väärinkäyttökulttuuri ovat erilaisia Suomeen verrattuna.

Ruotsissa Socialstryrelsenin vuonna 2015 julkaisemassa huumeongelmien hoitosuosituksessa «Nationella riktlinjer för vård och stöd vid missbr...»3 opioidien väärinkäyttöön tai opioidiriippuvuuden hoitoon on tehty suositukset psykososiaalisen hoidon tarjoamisesta lääkkeellisen hoidon rinnalla. Suositukset on arvioitu asteikolla 1–10, jossa 1 tarkoittaa hoidon järjestämisen osalta korkeinta tärkeysluokkaa.

Tässä hoitosuosituksessa todettiin, että palkkiohoidolla (contingencey management) lääkkeelliseen hoitoon yhdistettynä on pieni – kohtalainen vaikutus opioidien ja muiden huumeiden käyttöön verrattuna tavanomaiseen hoitoon, jossa ei käytetä palkitsemista. Suosituksen aste oli 5/10. Arvio perustui yhteen meta-analyysiin.

Kirjallisuutta

  1. Griffith JD, Rowan-Szal GA, Roark RR ym. Contingency management in outpatient methadone treatment: a meta-analysis. Drug Alcohol Depend 2000;58:55-66 «PMID: 10669055»PubMed
  2. Dugosh K, Abraham A, Seymour B ym. A Systematic Review on the Use of Psychosocial Interventions in Conjunction With Medications for the Treatment of Opioid Addiction. J Addict Med 2016;10:93-103 «PMID: 26808307»PubMed
  3. Nationella riktlinjer för vård och stöd vid missbruk och beroende. Stöd för styrning och ledning. Socialstyrelsen. Vetenskaplig underlag. Bilaga. Slutversion. http://www.socialstyrelsen.se/SiteCollectionDocuments/nr-missbruk-beroende-vetenskapligt-underlag-2015.pdf «http://www.socialstyrelsen.se/SiteCollectionDocuments/nr-missbruk-beroende-vetenskapligt-underlag-2015.pdf»1