Kraatzin ym. systemaattiseen katsaukseen «Kraatz S, Lang J, Kraus T ym. The incremental effe...»1 vuosilta 2001–2009 valikoitui 18 etenevää pitkittäistutkimusta, joissa selvitettiin työn psykososiaalisia tekijöitä niska-, olka- ja yläraajakivussa.
Tutkimusten tulokset olivat liian heterogeenisiä luotettavaan meta-analyysiin. Näyttöä saatiin työn vaatimusten, vaikutusmahdollisuuksien, sosiaalisen tuen ja stressin yhteydestä olkakipuun.
Kommentti: Kirjoittajat kehottavat varovaisuuteen tulosten tulkinnassa, mutta painottavat tarvetta luoda sellaisia niskakivun ehkäisyn strategioita, joissa vaikutetaan sekä fyysisiin että psykososiaalisiin tekijöihin.
Paksaichol ym. systemaattiseen katsaukseen «Paksaichol A, Janwantanakul P, Purepong N ym. Offi...»2valikoitui vuosilta 1980–3/2011 toimistotyöntekijöiden epäspesifin niskakivun ilmaantuvuuden riskitekijöitä selvittäviä eteneviä kohorttitutkimuksia 7, joista 5 korkealuokkaista ja 2 huonolaatuista. Meta-analyysityökaluja ei käytetty.
Naissukupuoli ja aikaisemmat niskavaivat ennakoivat niskakivun alkamista. Sen sijaan tuloksista ei löytynyt tukea aikaisemmin kirjallisuudessa riskitekijöiksi mainituille tekijöille, kuten heikko sosiaalinen tuki ja korkea psykososiaalinen stressi.
McLean ym. systemaattinen katsaus «McLean SM, May S, Klaber-Moffett J ym. Risk factor...»3 pyrki selvittämään epäspesifin niskakivun riskitekijöitä ottamalla mukaan tutkimukset, joissa selvitettiin niskakivun riskejä aikaisemmin oireettomassa väestössä etenevässä asetelmassa ja vähintään 1 vuoden seurannalla. Katsaukseen valikoitui 14 kohorttitutkimusta, joista 2 väestö- ja 12 työväestötutkimuksia. Näistä 13 arvioitiin korkealaatuiseksi.
Psykososiaalisista tekijöistä niskakivun alkamiseen olivat yhteydessä korkeat vaatimukset työssä, heikko sosiaalinen tuki ja tuki työssä. Meta-analyysityökaluja ei käytetty.
1 250 norjalaista työntekijää vastasi 3–4 kertaa 4 vuoden aikana kyselyyn Christensen ym. tutkimuksessa «Christensen JO, Knardahl S. Time-course of occupat...»4, jossa arvioitiin 5 työn psykososiaalisen tekijän (määrälliset vaatimukset, vaikutusmahdollisuudet, sosiaalinen ilmapiiri, voimaannuttava esimiestoiminta ja rooliristiriidat) vaikutusta niskakipuun. Tutkittavat jaettiin psykologisten tekijöiden mukaan korkean, keskitason ja matalan tason ryhmiin. Vaikutusmahdollisuuksien osalta käytettiin 4-portaista jaottelua. Tulosmuuttujana oli kivun esiintyminen tutkimusjakson lopussa. Analyysissä huomioitiin alkutilanteen kipu, ammattiryhmä, sukupuoli ja ikä.
Tilastolliset merkitsevät vaikutukset vaihtelivat 0,38:sta (luottamusväli 0,20–0,73, P < 0,01) hyvälle sosiaaliselle ilmapiirille 3,00:een (luottamusväli 1,63–5,50, P < 0,01) vahvoille rooliristiriidoille. Niskakivun riski vaihteli 0,32:sta (luottamusväli 0,16–0,67, P < 0,01) voimaannuttavalle esimiestoiminnalle 2,61:een (luottamusväli 1,09–6,21, P < 0,05) vahvoille rooliristiriidoille. Kivun pysyvyyttä ennustivat muun muassa rooliristiriidat (OR 3,26, luottamusväli 1,30–8,18, P < 0,05) ja määrälliset vaatimukset (OR 3,66, luottamusväli 1,58–8,49, P < 0,01).
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: