Takaisin

Työhönpaluun helpottaminen pitkittyneessä selkäkivussa

Näytönastekatsaukset
Jukkapekka Jousimaa
30.6.2014

Näytön aste: B

Työpaikalla tehtävillä toimenpiteillä sekä moniammatillisella kuntoutuksella voidaan ilmeisesti vähentää alaselkäkivuista johtuvien sairauspoissaolojen kestoa ja määrää, mutta työntekijöiden terveys tai toimintakyky eivät ilmeisesti parane.

Cochrane-katsauksessa «van Oostrom SH, Driessen MT, de Vet HC ym. Workpla...»1, «Workplace interventions to prevent work disability in workers on sick leave»1 selvitettiin työpaikan toimenpiteiden vaikutusta tuki- ja liikuntaelinoireisten työntekijöiden työkyvyttömyyden estossa. Katsaukseen löytyi kuusi tutkimusta, joista kolmessa kaikki potilaat (n = 446) olivat alaselkäkivuista kärsiviä. Kaikki kolme alaselkäpotilaiden tutkimusta luokiteltiin hyvätasoisiksi. Alaselkäkivun aiheuttamat työttömyysjaksot vaihtelivat 10 vuorokaudesta 3 kuukauteen. Työpaikalla tehtyihin toimenpiteisiin kuului muun muassa muutoksia työympäristössä ja -välineissä sekä työn järjestelyissä. Vertailuna oli tavanomainen hoito.

Työpaikan interventiot vaikuttivat nopeuttaen työhön paluuta (1 tutkimus, 196 potilasta, RR 1,70; 95 % luottamusväli 1,23–2,35) ja vähensivät sairauspoissaolojen määrää (3 tutkimusta, joista kaksi koski alaselkää, 295 potilasta selkätutkimuksissa ja 137 muussa, WMD 33; 95 % luottamusväli 14–51). Alaselkäkipujen uusiutuminen oli tavanomaisen hoidon ryhmässä vähäisempi yhdessä selkätutkimuksessa, jossa asiaa selvitettiin (RR 0,42; 95 % luottamusväli 0,21–0,82), eikä toimintakyky parantunut merkitsevästi (4 tutkimusta, joista 3 alaselkäpotilailla, n = 410, joista 330 alaselkäpotilailta, SMD 0,25; 95 % luottamusväli-0,09–0,58).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Systemoidussa kirjallisuuskatsauksessa «Norlund A, Ropponen A, Alexanderson K. Multidiscip...»2 käsiteltiin moniammatillisten toimenpiteiden vaikutusta subakuuttia tai kroonista alaselkäkipua sairastavien potilaiden työhönpaluuseen. Katsaukseen löytyi seitsemän tutkimusta, joista viisi Pohjoismaisia (Ruotsi, Norja, Tanska). Moniammatilliset toimenpiteet sisälsivät muun muassa harjoitteiden opastusta, neuvontaa, fysioterapiaa, kognitiivis-behavioraalista terapiaa, kevyttä mobilisaatiota ja selkäkoulua.

Kun kaikki tutkimukset otettiin mukaan meta-analyysiin, todettiin moniammatillisilla toimenpiteillä olevan vaikuttavuutta työhönpaluun aikaistumisessa 5–11 viikkoa kestäneissä sairauslomissa (RR 1,16; 95 % luottamusväli1,09–1,23) mutta ei yli 12 viikkoa kestäneissä (RR 1,06; 95 % luottamusväli0,92–1,22). Kun meta-analyysiin otettiin mukaan vain lainsäädännöltään melko samanlaiset Skandinavian maat (riippumatta sairausloman pituudesta), suosi tulos moniammatillisia hoitoja (RR 1,21; 95 % luottamusväli1,13–1,31).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. van Oostrom SH, Driessen MT, de Vet HC ym. Workplace interventions for preventing work disability. Cochrane Database Syst Rev 2009;(2):CD006955 «PMID: 19370664»PubMed
  2. Norlund A, Ropponen A, Alexanderson K. Multidisciplinary interventions: review of studies of return to work after rehabilitation for low back pain. J Rehabil Med 2009;41:115-21 «PMID: 19229442»PubMed