Huonepölypunkille herkistyneitä 125 astmaatikkoa hoidettiin pikasiedätyshoidolla «Bousquet J, Hejjaoui A, Dhivert H ym. Immunotherap...»1. Hoito toteutettiin vakioidulla Dermatophagoides pteronyssinus -valmisteella. Yleisoireiden ilmaantumista seurattiin pistoksen jälkeen pikasiedätysvaiheessa 2 tuntia ja ylläpitohoidon aikana 30 minuuttia. Ennen siedätyshoidon aloittamista mitattiin kaikilta uloshengityksen sekuntikapasiteetti (FEV1). Astman vaikeusaste määritettiin ennalta sovitun kriteeristön mukaisesti.
4:lle tuli lievä yleistynyt nokkosihottuma, 35:llä paheni astma ja 8:lle kehittyi anafylaktinen sokki. Vaikeita yleisreaktioita kehittyi siten 34 %:lle. Useimmat yleisreaktiot alkoivat 15 minuutissa pistoksen jälkeen, eikä mikään yleisreaktioista kehittynyt yli 45 minuutin kuluttua pistoksesta. Astman pahenemisia todettiin 73 %:lla niistä, joiden FEV1 oli hoidon alkaessa ollut alle 80 % viitearvosta ja vain 13 %:lla niistä, joiden FEV1 oli ollut yli 80 %. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Jos obstruktiivisia potilaita ei olisi siedätetty, olisi vaikeiden yleisreaktioiden esiintyminen ollut 19,7 %.
Kyselytutkimus «Bernstein DI, Wanner M, Borish L ym. Twelve-year s...»2 siedätyshoitoon ja allergioiden ihotestauksiin liittyneiden vakavien haittavaikutusten tutkimiseksi toteutettiin lääkäreille, jotka olivat jäseniä American Academy of Allergy, Asthma and Immunology -järjestössä. 25 % (646) jäsenistä vastasi kyselyyn. Kyselyssä tunnistettiin 20 kuolemaan johtanutta reaktiota ja 273 hengenvaarallista reaktiota vuosina 1990–2001. Tarkemmat tiedot saatiin 17 kuolemaan johtaneesta tapauksesta, joista 15:llä oli astma. FEV1 oli ollut alle 70 % viitearvosta puolella niistä, joilla spirometriatutkimus oli tehty lähtövaiheessa. Astmaatikkojen kuolemaan johtaneissa tapauksissa 60 %:lla oli ollut puutteellinen astman hallinta.