Skitsofrenia

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä
13.2.2024

Ota käyttöön

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Skitsofrenia on vakava, monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella tunnistamisella, varhain aloitetulla hoidolla ja aktiivisella kuntoutuksella.
  • Skitsofrenian hoito perustuu
    • pitkäjänteiseen, luottamukselliseen hoitosuhteeseen
    • yksilölliseen, potilaan ja hänen lähiomaistensa tarpeet huomioon ottavaan, säännöllisesti tarkistettavaan hoitosuunnitelmaan.
  • Hoidossa keskeisiä ovat
    • psykoosilääkitys, jossa pyritään tehokkaan oirelievityksen lisäksi pienimpään tehokkaaseen annokseen ja haittavaikutusten minimoimiseen
    • potilaan ja hänen perheensä koulutuksellinen terapia (psykoedukaatio)
    • psykososiaalisen yksilöhoidon spesifiset muodot, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT)
    • potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua lisäävät monipuoliset psykososiaalisen kuntoutuksen muodot
    • työkuntoutuksen ja tuetun työllistymisen edistäminen.
    • somaattisen terveyden arviointi, sen edistäminen ja erityisesti kardiometabolisten riskien pienentäminen heti ensipsykoosista lähtien.
  • Pitkäaikaishoidossa tärkeitä ovat
    • potilaiden aktiivinen tukeminen hoitoon sitoutumiseen
    • uusien sairausjaksojen ehkäisy
    • mielekäs päiväohjelma ja sosiaaliset suhteet
    • potilaiden integroiminen yhteiskuntaan
    • joustavat palvelut kriisitilanteissa.
  • Alueelliset hoitopalvelut tulee järjestää siten, että eriasteisesti sairastavat potilaat saavat yksilöllisiä tarpeitaan vastaavan hoidon ja kuntoutuksen joustavasti ja integroidusti. Psykososiaalisten hoito- ja kuntoutuspalveluiden tasa-arvoinen alueellinen saatavuus tulee turvata.
  • Jotta tehokkaiksi osoittautuneet menetelmät saadaan osaksi hoitojärjestelmäämme, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilökunnalle on järjestettävä koulutusta.
  • Skitsofrenian hyvä avohoitopainotteinen hoito edellyttää riittäviä henkilöstö- ja osaamisresursseja.

Tiivistelmä ja potilasversio

Keskeisiä hoitoa koskevia taulukoita

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu skitsofreniapotilaiden tutkimiseen, hoitoon ja kuntoutukseen osallistuville lääkäreille ja muulle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalle sekä skitsofreniapotilaille ja näiden omaisille.
  • Lapsuusiän skitsofrenia ei kuulu suosituksen piiriin.

Tausta

Mikä on skitsofrenia?

  • Skitsofrenia on heterogeeninen psykoottinen mielenterveyden häiriö, joka ilmenee harhaluuloina, aistiharhoina, hajanaisena ajatteluna ja puheena, kognitiivisten toimintojen häiriöinä, poikkeavana motorisena käyttäytymisenä ja negatiivisina oireina, kuten aloitekyvyttömyytenä tai sosiaalisena vetäytymisenä. Skitsofreeninen oireprofiili voi vaihdella yksilöittäin suuresti.
  • Skitsofreniapotilaalla ilmenee yleensä myös muita oireita, kuten ahdistusta ja masennusta.

Etiologia ja patogeneesi

Stressi-alttiusmalli

Geneettinen alttius

Ympäristötekijät

Dopamiinin säätelyhäiriö

Esiintyvyys, ilmaantuvuus ja elinaikainen riski

Kliininen kuva ja diagnoosi

  • Psykoosisairauksien oireet voidaan jakaa ilmaantumisjärjestyksessä
    • riskivaiheen oireisiin, jotka voivat kestää muutamasta päivästä vuosiin ja voivat välillä hävitä. Ensimmäistä psykoosia edeltäneet riskivaiheen oireet kestävät yleensä pidempään kuin psykoosin uudelleen puhkeamista edeltävät oireet «Yung AR, McGorry PD. The prodromal phase of first-...»30. Ks. kohta Psykoosiriskin diagnosointi «A1»2.
    • akuuttivaiheen oireisiin, joista yleisimpiä ovat positiiviset oireet
    • jälkioireisiin, joista yleisimpiä ovat negatiiviset oireet.
  • Tautiluokituksen ICD-10 mukaiset skitsofrenian oireet ovat
    • positiiviset oireet (psykoottiset oireet)
      • aistiharhat (erityisesti kuuloharhat)
      • harhaluulot (varsinkin eriskummalliset)
      • puheen ja käyttäytymisen hajanaisuus
    • negatiiviset oireet
      • tunneilmaisun latistuminen
      • puheen köyhtyminen
      • tahdottomuus
      • kyvyttömyys tuntea mielihyvää
      • vetäytyminen ihmissuhteista ja sosiaalisten kontaktien puute.
  • Lisäksi suurella osalla skitsofreniapotilaista esiintyy
    • kognitiivisia puutosoireita
      • yleisessä kognitiivisessa suoriutumisessa
      • tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä
      • muistissa (erityisesti työmuistissa)
      • näönvaraisessa hahmottamisessa
      • tiedon prosessointinopeudessa
      • toiminnanohjauksessa
    • ahdistus- ja mielialaoireita, unettomuutta ja eriasteista itsetuhoisuutta.
  • Voimassa olevan tautiluokituksen mukaan psykoottisten oireiden tulee kestää vähintään yhden kuukauden ajan, ennen kuin skitsofreniadiagnoosi voidaan tehdä «Skitsofrenian diagnostiset kriteerit ICD-10-tautiluokituksen mukaan»1, «Komulainen J, Lehtonen J, Mäkelä, M ym. Psykiatria...»31.
  • Skitsofreniadiagnoosi on aina kliininen ja perustuu potilaan
    • oireiden ja toimintakyvyn kehitystä koskeviin esitietoihin
    • psykiatriseen ja somaattiseen tutkimukseen.
  • Diagnoosin tekee psykiatrian erikoislääkäri – nuorilla potilailla nuorisopsykiatrian erikoislääkäri – ICD-10-tautiluokituksen kriteerien perusteella «Skitsofrenian diagnostiset kriteerit ICD-10-tautiluokituksen mukaan»1, «Komulainen J, Lehtonen J, Mäkelä, M ym. Psykiatria...»31 käyttämällä hyväkseen moniammatillisen työryhmän tekemän tutkimuksen tuloksia.
  • Ennen kuin skitsofreniadiagnoosi on varmistunut, on syytä puhua psykoosista.
  • Diagnoosin varmistuttua on aiheellista käyttää skitsofrenia-termiä. Tällöin potilaalle ja hänen läheisilleen tulee antaa asianmukaista tietoa skitsofreniasta ja sen hoidosta siten, että korostetaan sairauden monimuotoisuutta ja sitä, että toipumismahdollisuudet ovat asianmukaisessa hoidossa hyvät «Hotti A. Mitä psykiatrinen potilas haluaa tietää? ...»32. Informaatio pyritään antamaan siten, että vältetään sairaan häpeäleimaamista (stigmatisointia).

Psykoosipotilaan tutkiminen

  • Psykiatrinen tutkimus käsittää
    • potilaan kliinisen ja toiminnallisen tilan arvioinnin
    • perhehaastattelun ja lasten tilanteen arvioinnin.
  • Perheen lasten ja nuorten tilannetta on syytä arvioida yhteistyössä neuvola- ja kouluterveyden huollon sekä tarvittaessa lasten- ja nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun kanssa. Myös omaisten havainnot ja kokemukset potilaan voinnista ja sen muutoksista voivat osaltaan tukea taudinmääritystä.
  • Skitsofreniapotilaan tutkiminen edellyttää laajaa perehtymistä potilaan kliinisiin oireisiin ja toimintakyvyn häiriöihin ja hänen lähipiiriinsä, joten tutkiminen on syytä suorittaa vaiheittain useampaan tutkimuskertaan jaettuna.

Kliinisen tilan arviointi

  • Kliinisen tilan arviointi perustuu psykiatriseen haastatteluun, jonka tukena suositellaan käytettäväksi standardoituja mittareita (esim. BPRS, joka on saatavana www.mielenterveystalo.fi -sivuston «http://www.mielenterveystalo.fi»3 ammattilaisosiossa BPRS+3-versiona, ja PANSS). Ne lisäävät haastattelun luotettavuutta ja kattavuutta. Strukturoidut mittarit mahdollistavat kliinisen tilan muutosten seurannan ja soveltuvat myös muun hoitohenkilökunnan käyttöön. Mittarit takaavat sen, että samat asiat tulevat kysytyiksi jokaisella haastattelukerralla, jolloin potilaan vointia voidaan seurata pitkäjänteisesti. Mittarien tulokset on helppo siirtää sairauskertomukseen ja poimia siitä digitaalisesti.
  • Skitsofreniapotilaan kliinisen psykiatrisen tutkimuksen tulee sisältää seuraavat arviot:
    • suvun psykiatriset sairaudet
    • psykoosia edeltänyt psykiatrinen oireilu
    • skitsofrenian positiiviset ja negatiiviset oireet
    • mieliala, myös mielialan elämän aikainen vaihtelu
    • ahdistuneisuus, varsinkin sosiaalinen ahdistuneisuus ja pakko-oireet
    • itsetuhoisuus
    • väkivaltaisuus
    • traumakokemukset ja traumaoireilu
    • alkoholin ja huumeiden käyttö
    • tupakointi ja nuuskan käyttö
    • somaattinen terveydentila ja somaattiset sairaudet
    • psykiatrinen hoitohistoria
    • sairastumista edeltänyt psykososiaalinen kehitys (ystävyys- ja parisuhteet, opiskelu- ja työ)
    • psykososiaalinen nykytilanne
    • kulttuurillinen tausta «Temmingh H, Stein DJ. Anxiety in Patients with Sch...»33, «DeTore NR, Gottlieb JD, Mueser KT. Prevalence and ...»34.

Toimintakyvyn ja sosiaalisen tilanteen arviointi

Kuva 1.

Skitsofreenisen psykoosin puhkeaminen ja kulku.

Psykologinen ja neuropsykologinen tutkimus

Erotusdiagnostiikka

    • Psykiatrisessa erotusdiagnostiikassa on huomioitava
      • psykoottistasoiset mielialahäiriöt (esim. psykoottinen mania- tai depressiojakso)
      • akuutit ja ohimenevät psykoottiset häiriöt
      • lapsivuodepsykoosi
      • harhaluuloisuushäiriöt
      • päihdepsykoosit
      • pakko-oireinen häiriö
      • persoonallisuushäiriöt
      • vaikeat, psykoottisina oireina ilmenevät dissosiaatiohäiriöt
      • laaja-alaiset kehityshäiriöt, kuten autismikirjon häiriöt.
    • Skitsofrenian, skitsoaffektiivisen häiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön erotusdiagnostiikassa on tärkeää selvittää psykoottisten ja mielialaoireiden esiintymisajat ja vaikeusasteet koko elämän ajalta. Pelkkä ajankohtaisten oireiden arviointi ei riitä.
    • Somaattisessa erotusdiagnostiikassa on huomioitava
      • neurologiset sairaudet, kuten
        • temporaaliepilepsia
        • aivokasvain ja -verenvuoto
        • aivovamma
        • muistisairaudet
        • Huntingtonin tauti.
      • etenevät muistisairaudet vanhuusiässä psykoosiin sairastuneilla
      • päihteiden (esim. hallusinogeenit, amfetamiini, alkoholi ja kannabis) käyttö
      • eräiden lääkkeiden (esim. glukokortikoidit, antikolinergit ja levodopa) haittavaikutukset
      • keskushermostoinfektiot (esim. enkefaliitti, myös autoimmuunienkefaliitti, neurosyfilis ja HIV)
      • endokriiniset sairaudet (esim. hypo- tai hypertyreoosi, hyperkalsemia, Addisonin tauti ja Cushingin tauti)
      • metaboliset häiriöt (esim. porfyriat ja Wilsonin tauti)
      • vitamiininpuutokset (esim. B12-vitamiinin puutos)
      • autoimmuunisairaudet (esim. MS-tauti, systeeminen lupus erythematosus, vaskuliitit ja autoimmuunienkefaliitit)
      • raskasmetallimyrkytykset
      • kromosomihäiriöt (esim. 22q11.2-deleetio-oireyhtymä eli velokardiofasiaalinen oireyhtymä).

    Psykiatriset samanaikaissairaudet (komorbiditeetti)

    Somaattiset samanaikaissairaudet ja niiden seuranta

    Fyysisen terveyden arvioiminen, hoito ja seuranta

    Kuvantamistutkimukset

    Taulukko 1. Fyysisen terveyden seurantaan liittyvät mittaukset ja verikokeet
    Esimerkkejä seurattavista arvoista Seurantaväli ensipsykoosista tai lääkehoidon aloittamisesta*
    * Yksilöllinen arvio ja kliininen tilanne huomioitava
    Lipidit (kol, LDL, HDL, trigly) Heti, 3 kk:n kuluttua, 6 kk:n kuluttua ja vuosittain
    Verensokeri (fP-Gluk) Heti, 3 kk:n kuluttua, 6 kk:n kuluttua ja vuosittain
    Syke ja verenpaine Heti, 1 kk:n välein 3 kk:n ajan ja vuosittain
    Vyötärönympärys Heti ja vuosittain
    Paino Heti, 6 viikon ajan viikoittain, 3 kk:n välein vuoteen saakka ja sitten vähintään vuosittain
    EKG Heti, 3 kk:n kuluttua ja vuosittain
    ALAT Heti, 3 kk:n kuluttua ja vuosittain
    PVK Heti, 3 kk:n kuluttua ja vuosittain
    CDT, U-huume Heti, seuranta tarpeen mukaan
    Taulukko 2. Psykoosilääkkeiden ominaisuuksia
    Lääkeaine Annos 1 (mg) Valmistemuoto Haittavaikutuksia Muuta huomattavaa
    * Ummetus on tavallinen haittavaikutus, joka voi hoitamattomana johtaa paralyyttisen ileuksen kehittymiseen ja tulee huomioida kaikilla potilailla «Chen HK, Hsieh CJ. Risk of gastrointestinal Hypomo...»316.
    ** Verenkuvaseuranta ennen hoidon aloitusta (alle 10 vrk), kerran viikossa 18 viikon ajan, sen jälkeen kerran kuukaudessa ja lisäksi 4 viikkoa hoidon lopettamisen jälkeen.
    Perinteiset psykoosilääkkeet
    Flupentiksoli 3–15 Tabletti Ekstrapyramidaalioireet, väsymys, hypotensio
    Haloperidoli 4–10 Tabletti, nieltävä neste Ekstrapyramidaalioireet, tardiivi dyskinesia, QTc-ajan piteneminen EKG ennen hoidon aloittamista, 1 ja 3 kk sen jälkeen ja myöhemmin vuosittain
    Klooripromatsiini 200–800 Tabletti, nieltävä neste Antikolinergiset haitat, valoyliherkkyys, kolestaattinen hepatiitti, väsymys, QTc-ajan piteneminen painonnousu, metaboliset haitat EKG ennen hoidon aloittamista, 1 ja 3 kk sen jälkeen ja myöhemmin vuosittain
    Klooriprotikseeni 200–800 Tabletti Antikolinergiset haitat, väsymys, ekstrapyramidaalioireet
    Levomepromatsiini 100–400 Tabletti, nieltävä neste Asentohypotensio, väsymys
    Perfenatsiini 4–24 Tabletti Väsymys, ekstrapyramidaalioireet
    Sulpiridi 400–1 600 Tabletti, kapseli Väsymys, asentohypotensio, maidoneritys
    Tsuklopentiksoli 15–80 Tabletti, tipat Ekstrapyramidaalioireet, hikoilu
    Uudemmat psykoosilääkkeet
    Aripipratsoli 10–30 Tabletti, nieltävä neste Rauhattomuus, unettomuus, pahoinvointi Joillakuilla potilailla dopaminergiset haitat, kuten pelihimo tai hyperseksuaalisuus
    Asenapiini 10–20 Tabletti Uneliaisuus, ahdistuneisuus, ekstrapyramidaalioireet Myyntilupa: keskivaikean tai vaikean manian hoitoon aikuisilla
    Brekspipratsoli 2–4 Tabletti Akatisia, painon nousu, prolaktiinipitoisuuden suureneminen Käytettävä tavanomaista pienempää annosta, jos potilaalla on käytössään voimakkaita CYP2D6:n tai CYP3A4:n estäjiä tai potilas on CYP2D6:n hidas metaboloija
    Karipratsiini 1,5–6 Tabletti Akatisia, päänsärky, unettomuus
    Ketiapiini 150–800 Tabletti Uneliaisuus, asentohypotensio, ummetus, suun kuivuminen metaboliset haitat, painonnousu, QT-ajan pidentyminen
    Klotsapiini 200–900 Tabletti Verenkuvanmuutokset, epileptiset kohtaukset, ummetus*, painonnousu, metabolinen oireyhtymä, lisääntynyt syljeneritys, kardiomyopatia, EEG-muutokset tavallisia Agranulosytoosiriskin vuoksi käyttö rajattu potilaille, jotka joko ovat hoitoresistenttejä tai eivät siedä muita psykoosilääkkeitä; pakollinen verenkuvan seuranta** (infektion yhteydessä suljettava pois agranulosytoosi); EEG:tä harkittava ennen hoidon aloittamista ja 2 kk sen jälkeen; painon seuranta, ei aiheuta ekstrapyramidaalioireita tai prolaktiinipitoisuuden suurenemista
    Lurasidoni 37–148 Tabletti Ekstrapyramidaalioireet, pahoinvointi, uneliaisuus Lääke tulee ottaa aterian yhteydessä (suurentaa hyötyosuutta)
    Olantsapiini 10–20 Tabletti Metaboliset haitat, painonnousu, väsymys Painon seuranta
    Risperidoni 2–8 Tabletti, nieltävä neste Ekstrapyramidaalioireet, unettomuus, ahdistuneisuus, painonnousu, metaboliset haitat, prolaktiinipitoisuuden suureneminen
    Sertindoli 12–20 Tabletti Huimaus, suun kuivuminen, uneliaisuus, ejakulaatin pienentynyt määrä painonnousu, ortostaattinen hypotensio, nenän tukkoisuus Pakollinen EKG-seuranta (QT-aika) (ks. valmisteyhteenveto, hidas annoksen suurentaminen)
    Tsiprasidoni 40–160 Kapseli Uneliaisuus, pahoinvointi, ekstrapyramidaalioireet Lääke tulee ottaa aterian yhteydessä (suurentaa hyötyosuutta)
    1 Akuuttihoidon enimmäisannos. Ylläpitohoidon enimmäisannokset ovat pienempiä, esimerkiksi klooripromatsiinin ja klooriprotikseenin 600 mg/vrk ja haloperidolin 12 mg/vrk «Lehman AF, Steinwachs DM. Translating research int...»217.
    Pitkävaikutteiset lihakseen ruiskutettavat psykoosilääkkeet
    Perinteiset psykoosilääkkeet
    Haloperidolidekanoaatti 50–300 Depotliuos Antoväli yleensä 4 viikkoa
    Tsuklopentiksolidekanoaatti 200–500 Depotliuos Antoväli yleensä 1–4 viikkoa
    Uudemmat psykoosilääkkeet
    Aripipratsoli 300–400 Depotsuspensio
    Olantsapiini 150–300/2 viikkoa/300–405 mg/4 viikkoa Depotsuspensio Hyvin harvinaisena injektionjälkeinen oireyhtymä 3 tunnin sisällä injektion annosta (yliannostuksen kaltaisia oireita), pistospaikkareaktiot (kipu, kyhmyt) Antoväli vaihteleva, ks. tuotetiedot.
    Pistoksen jälkeinen seuranta 3 tunnin ajan
    Aloitusannos on ylläpitoannosta suurempi
    Paliperidonipalmitaatti 25–150/kk
    175–525/3 kk
    Depotsuspensio Kuten risperidoni Paliperidoni on risperidonin aktiivinen metaboliitti 9-hydroksirisperidoni.
    Eri valmistemuodot annosteluun kuukauden tai 3 kuukauden välein.
    Risperidoni 25–50 Depotsuspensio Antoväli yleensä 2 viikkoa

    Itsetuhokäyttäytymisen riskin arviointi

    Väkivaltaisuus ja väkivallan kohteeksi joutuminen

    Skitsofrenian vaiheet

    Vaihekäsitys

    • Skitsofrenian kulku on yksilöllinen, mutta siinä voidaan erottaa viisi vaihetta «McGorry PD, Nelson B, Goldstone S ym. Clinical sta...»95, joista kaksi ensimmäistä edeltävät ensipsykoosia. Psykoosin vaiheiden tuntemus auttaa kliinikkoa valitsemaan asianmukaiset hoitokokonaisuudet jo sairauden varhaisvaiheessa, jolloin interventioiden vaikuttavuus on todennäköisesti parempi ja niiden haittavaikutukset pienempiä kuin silloin, jos hoidot aloitettaisiin psykoosin myöhemmässä vaiheessa.
    Taulukko 3. Psykoottisia häiriöitä koskeva kliininen vaihekäsitys «McGorry PD, Nelson B, Goldstone S ym. Clinical sta...»95 mukailtu1.
    Vaihe Tilan kuvaus
    1Seurantatutkimusten mukaan ensi kertaa hoitoon tulleista skitsofreniapotilaista (taulukon kohta 2), 28–30 % toipuu täysin yhden tai useamman sairausepisodin jälkeen, 49–53 % toipuu osittain, 13–14 % kroonistuu ja 5–9 %:n taudinkuva vaihtelee «Bleuler M. The Schizophrenic Disorders. Long-term ...»96, «Salokangas RKR, Stengård E, Räkköläinen V, Alanen ...»97.
    0 Suurentunut psykoosin riski; ei ajankohtaisia oireita; ensiasteen sukulaisilla vakava mielenterveyden häiriö
    1a Lieviä epäspesifisiä oireita; lieviä neurokognitiivisia muutoksia, ahdistusta ja masennusta
    1b Psykoosiriskioireita; kohtalaisia neurokognitiivisia muutoksia ja toimintakyvyn heikkenemistä (GAF 70)
    2 Ensipsykoosi; huomattavia neurokognitiivisia muutoksia ja toimintakyvyn huomattava heikkeneminen (GAF 30-50)
    3a Epätäydellinen toipuminen ensipsykoosista; voi johtaa vaiheeseen 4
    3b Psykoosin uusiutuminen ja osittainen toipuminen; jäännösoireita; ensipsykoosiin nähden heikentynyt toimintakyky ja alentunut neurokognitiivinen taso
    3c Toistuvia psykoottisia episodeja
    4 Vaikea-asteinen, jatkuva psykoosi ja neurokognitiivisten toimintojen defekti

    Oireeton henkilö, jonka ensiasteen sukulaisella on vakava mielenterveyden häiriö (vaihe 0)

    Psykoosiriski (vaihe 1)

    Psykoosiriskin diagnosointi

    Taulukko 4. Euroopan psykiatriyhdistyksen (EPA) suositus psykoosiriskin tunnistamiseksi (kriteerit muokattu lähteen Schultze-Lutter ym. 2015 «Schultze-Lutter F, Michel C, Schmidt SJ ym. EPA gu...»99 pohjalta)
    A. Ainakin yksi vaimentunut psykoottinen oire: 1. Itseen kohdistuva harhainen merkityselämys (kohdistamisharha), jota potilas ei välittömästi tajua harhaiseksi
    2. Havaintopoikkeama tai aistihairahdus, johon kuitenkin säilyy sairauden oivallus
    3. Hajanainen kommunikointi tai puhe, joka on kuitenkin vielä ymmärrettävää
    B. Ainakin kaksi subjektiivisesti koettua tai raportoitua kognitiivista perusoiretta: 1. Ajatusten häiriintyminen; merkityksettömien ajatussisältöjen tunkeutuminen mieleen kesken ajattelun
    2. Ajatusten salpautuminen; ei johdu keskittymis- tai huomiokyvyn puutteesta
    3. Ajatuspaine; ajatukset rientävät aiheesta toiseen ja poikkeavat puheen yleisestä aihepiiristä.
    4. Häiriö jokapäiväisen puheen ymmärtämisessä
    5. Häiriö jokapäiväisen puheen tuottamisessa
    6. Kyvyttömyys jakaa huomiota eri aistialueiden tehtävien kesken, jotka yleensä eivät vaadi täyttä keskittymistä. Esimerkiksi voileivän tekeminen ja toiselle ihmiselle puhuminen eivät onnistu samanaikaisesti.
    7. Kyvyttömyys välittömästi tunnistaa ja tajuta erilaisia käsitteellisiä, kuvainnollisia tai symbolisia sisältöjä, kuten sananlaskuja tai sanontoja, kuten "Sanasta miestä, sarvesta härkää"
    8. Subjektiivinen itseen kohdistuva merkityselämys (kohdistamisharha), joka lähes välittömästi tajutaan virheelliseksi
    9. Huomion juuttuminen näkökentän merkityksettömiin yksityiskohtiin, joiden vuoksi huomion kiinnittäminen oleellisempiin ärsykkeisiin häiriintyy
    C. Ainakin yksi ohimenevä psykoottinen oire: 1. Ajatusharha (deluusio)
    2. Aistiharha (hallusinaatio)
    3. Hajanainen ajattelu
    Huom. Kohtien A ja B oireiden aikana sairauden oivallus säilyy. Kohdassa C sairauden oivallus katoaa lyhyeksi aikaa.

    Psykoosiriskissä olevan potilaan hoito

    Ensipsykoosi (vaihe 2)

    • Psykoosin varhainen tunnistaminen tapahtuu useimmiten perusterveydenhuollossa. Ensipsykoosiin sairastuneen tarkempi diagnostiikka ja hoidon käynnistäminen kuuluvat erikoissairaanhoitoon, jonne potilas tulee ohjata.
    • Hoito aloitetaan heti psykoosioireiden ilmaannuttua, koska hoitamattoman psykoosin kesto ja hoidon aloittamisen viivästyminen heikentävät ennustetta «Penttilä M, Jääskeläinen E, Hirvonen N ym. Duratio...»139, «Marshall M, Lewis S, Lockwood A ym. Association be...»140.
    • Keskeistä on aloittaa psykoosilääkehoito ja yksilöllisen tarpeen mukainen psykososiaalinen hoito, joka sisältää psykoedukaatiota ja jossa huomioidaan potilaan läheiset.
    • Psykoosilääkehoidon aloittaminen ei vaikuta kielteisesti psykoosin pitkäaikaiskulkuun «Goff DC, Falkai P, Fleischhacker WW ym. The Long-T...»141.
    • Ensipsykoosin akuuttivaiheessa hoidon tavoitteena on psykoosioireiden tehokas vähentäminen ja toimintakyvyn palauttaminen
      • sopivalla lääkityksellä
      • hoidollisella vuorovaikutuksella
      • psykoedukaatiolla
      • kognitiivisella käyttäytymisterapialla
      • turvallisen hoitoympäristön keinoin
      • aloittamalla mahdollisten samanaikaissairauksien hoito.
    • Akuuttivaiheessa selvitetään myös potilaan puolison ja lasten tilanne ja heidän mahdollinen hoidon tarpeensa.
    • Akuuttivaiheen hoitomyöntyvyyttä ja -tuloksia parantavat
      • luottamuksellinen yhteistyösuhde potilaan ja hänen perheensä kanssa
      • potilaan perheen kriisiavun luonteinen tuki.
    • Akuuttivaiheessa potilasta hoidetaan
      • avohoidon keinoin siihen hyvin perehtyneessä psykiatrisessa työryhmässä (esim. psykoosityöryhmässä) tai
      • psykiatrisella akuuttiosastolla.
    • Psykoottisen potilaan sairaalahoitoon lähettäminen on aiheellista, jos
      • potilas on itsetuhoinen tai väkivaltainen
      • potilaan käyttäytymistä ohjaavat voimakkaasti aistiharhat tai harhaluulot tai
      • potilaan tutkiminen ja hoito eivät onnistu paikallisen avohoidon resurssein.
    • Psykoosilääkityksen aloittaminen
      • perustuu aina yksilölliseen potilaan tilanteen arvioon ja
      • on hoidon alkuvaiheessa aiheellista erityisesti positiivisten oireiden lievittämiseksi.
    • Jos psykoosilääkitys aloitetaan perusterveydenhuollossa, psykiatrin konsultaatio on aiheellinen.
    • Ensipsykoosin jälkeen on suositeltavaa ohjata potilaat 2–3 vuoden ajaksi tiiviimpää seurantaa ja monipuolista kuntoutusta (kognitiivinen kuntoutus mukaan luettuna «Bryce SD, Rossell SL, Lee SJ ym. Neurocognitive an...»142, «Ventura J, Subotnik KL, Gretchen-Doorly D ym. Cogn...»143), sisältävään avohoitoon «Morin L, Franck N. Rehabilitation Interventions to...»144. Tähän avohoitoon tulee sisältyä lääkehoidon lisäksi psykoedukaatiota, tukea perheille tai omaisille ja psykososiaalisia hoito- ja kuntoutusmuotoja, myös ammatillista kuntoutusta potilaan yksilöllisen tarpeen mukaan.

    Uusiutuva sairausjakso tai osittainen toipuminen (vaiheet 3a–c)

    • Hyvässä hoidossa tavoitteena ovat oireettomuus, relapsien esto, toimintakyvyn tukeminen ja toimivan yksilöllisesti räätälöidyn lääkehoidon toteuttaminen. Näyttö kuvataan myöhemmin yksittäisten lääkkeiden ja psykososiaalisten menetelmien osalta tarkemmin.
    • Hoidon jatkamisen yleisiin periaatteisiin kuuluvat lääkehoidon ylläpitäminen, psykoosien uusiutumisen esto ja sosiaalinen kuntoutus sekä potilaan ja hänen läheistensä tukeminen.

    Psykoosin uusiutumisen esto

    • Skitsofrenian hoidon suurimpia ongelmia ovat
      • huono kiinnittyminen hoitoon
      • lääkehoidon keskeytyminen ja siitä seuraava psykoosivaiheen uusiutuminen.
    • Psykoosin uusiutumisen riski suurenee, jos potilaalla ilmenee muutoksia
      • somaattisessa terveydentilassa
      • sosiaalisissa suhteissa tai
      • muussa elämäntilanteessa.
    • Psykoosivaiheiden uusiutumista voidaan ehkäistä
      • tukemalla hoitomyöntyvyyden rakentumista ja säilymistä
      • varmistamalla potilaan tarvitseman hoidon jatkuminen
      • harkitsemalla injektiohoidon aloittamista
      • minimoimalla lääkehoidon haittavaikutukset
      • käyttämällä lääkityksen ohella myös psykososiaalisia hoitomuotoja ja vertaistuen mahdollisuuksia.
    • Keskeistä psykoosin uusiutumisen ehkäisyssä on, että «Mueser KT, McGurk SR. Schizophrenia. Lancet 2004;3...»145
    • Psykoosin kolmannen vaiheen hoidossa korostuvat erilaiset psykososiaalisen kuntoutuksen muodot ja niiden lääkehoitoon ja muihin biologisiin hoitoihin yhdistäminen.

    Pitkäkestoinen psykoosi (vaihe 4)

    • Skitsofreniapotilaan hoidon tulee jatkua aktiivisena myös psykoosin neljännessä vaiheessa. Tällöin hoidossa korostuvat psykoosilääkehoidon ylläpito ja mahdollinen tehostaminen (klotsapiini), toimintakykyä ylläpitävät ja kohentavat psykososiaalisen kuntoutuksen muodot, tuetut asumispalvelut sekä fyysistä kuntoa ylläpitävät, somaattisia sairauksia ehkäisevät ja hyvää hoitoa tukevat toimenpiteet.

    Hoitojen integrointi

    Hoitomuodot

    Hoitosuunnitelma

    • Skitsofreniapotilaan hoito perustuu psykiatrin ja moniammatillisen työryhmän tekemään tutkimukseen ja sen pohjalta laadittuun kirjalliseen hoitosuunnitelmaan, joka räätälöidään potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.
    • Hoitosuunnitelman lähtökohtina ovat potilaan yksilölliset tarpeet «Alanen YO, Anttinen EE, Kokkola A, ym. Treatment a...»154. Niiden pohjalta hoitosuunnitelmaan kirjataan hoidon ja kuntoutuksen tavoitteet sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.
    • Hoitosuunnitelma tulee tehdä toipumisorientaation hengessä tulevaisuuteen suuntautuvasti «Toipumiseen fokusoitu kognitiivinen terapia saattaa parantaa toimintakykyä ja lievittää negatiivisia ja positiivisia oireita kroonisilla skitsofreniapotilailla.»C.
    • Hoitosuunnitelma laaditaan yhteistyössä potilaan kanssa ja vuorovaikutuksessa hänen perheensä kanssa, jolloin se on myös tärkeä psykososiaalisen intervention muoto. Potilaan lasten tilanne ja tuen tarve tulee myös selvittää.
    • Hoitosuunnitelmassa otetaan kantaa seuraaviin, psykiatrisessa arviossa esiin tulleisiin potilaskohtaisiin seikkoihin:
      • psykiatrinen oireilu (psykoottiset, negatiiviset, mielialaan ja ahdistuneisuuteen liittyvät oireet, traumaoireet, itsetuhoisuus ja aggressiivisuus sekä alkoholin ja huumeiden käyttö)
      • sairastumista edeltänyt psykososiaalinen kehitys
      • ihmissuhde-, opiskelu-, työ- ja muu sosiaalinen kokonaistilanne
      • potilaan ja hänen perheensä psykososiaalinen elämäntilanne ja kulttuuritausta
      • lääkehoidon ja psykososiaalisten interventioiden tarve
      • ammatillisen kuntoutuksen tarve
      • somaattinen terveydentila ja hoidon tarve.
    • Hoitosuunnitelma on syytä tarkistaa säännöllisesti, aikuisilla vähintään kerran vuodessa ja nuorilla tiheämmin «Johnson S, Thornicroft G, Phelan M, Slade M. Asses...»155.
    • Potilaan somaattinen terveydentila tulee selvittää, ja muut sairaudet hoitaa yhteistyössä perusterveydenhuollon ja somaattisen erikoissairaanhoidon kanssa.
    • Jokaiselta potilaalta tulee kysyä heidän elintavoistaan (esim. tupakointi, ruokavalio ja liikunta). Lisäksi tulee selvittää kardiometaboliset riskitekijät ja tehdä niistä jatkohoitosuunnitelma.
    • Moniammatillinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma on suositeltavaa tehdä standardoituja mittareita «Phelan M, Wykes T, Goldman H. Global function scal...»156 hyväksi käyttäen.

    Psykoosin biologiset hoidot

    Akuuttivaiheen psykoosilääkehoito

    Taulukko 5. Psykoosilääkkeiden keskeiset yhteisvaikutukset1
    Lääkeaine Pääasialliset metaboliareitit Lääke tai tekijä, johon liittyy yhteisvaikutuksia
    Pitoisuuksien suureneminen Pitoisuuden pieneneminen
    1 Luettelo ei ole täydellinen.
    CYP = sytokromi P-450
    UGT = UDP-glukuronosyylitransferaasi
    - Ks. myös taulukko «Psykoosilääkkeiden ominaisuuksia ...»2 Psykoosilääkkeiden ominaisuuksia.
    Asenapiini CYP1A2 e-pillerit, fluvoksamiini, norfloksasiini, siprofloksasiini tupakointi, karbamatsepiini, rifampisiini
    Haloperidoli CYP2D6
    CYP3A4
    bupropioni, fluoksetiini, paroksetiini, terbinafiini, erytromysiini, itrakonatsoli, ketokonatsoli, klaritromysiini fenobarbitaali, fenytoiini, karbamatsepiini, rifampisiini
    Ketiapiini CYP3A4 erytromysiini, itrakonatsoli, ketokonatsoli, klaritromysiini fenobarbitaali, fenytoiini, karbamatsepiini, rifampisiini
    Klooripromatsiini CYP1A2
    CYP2D6
    e-pillerit, fluvoksamiini, norfloksasiini, siprofloksasiini, bupropioni, fluoksetiini, paroksetiini, terbinafiini tupakointi, karbamatsepiini, rifampisiini
    Klotsapiini CYP1A2 e-pillerit, fluvoksamiini, norfloksasiini, siprofloksasiini tupakointi, karbamatsepiini, rifampisiini
    Olantsapiini UGT1A4
    CYP1A2
    e-pillerit, fluvoksamiini, norfloksasiini, siprofloksasiini tupakointi, karbamatsepiini, rifampisiini
    Risperidoni CYP2D6 bupropioni, fluoksetiini, paroksetiini, terbinafiini ei tunneta
    Brekspipratsoli CYP3A4
    CYP2D6
    bupropioni, fluoksetiini, paroksetiini, terbinafiini, erytromysiini, itrakonatsoli, ketokonatsoli, klaritromysiini fenobarbitaali, fenytoiini, karbamatsepiini, rifampisiini
    Karipratsiini CYP3A4 erytromysiini, itrakonatsoli, ketokonatsoli, klaritromysiini fenobarbitaali, fenytoiini, karbamatsepiini, rifampisiini
    Lurasidoni CYP3A4 erytromysiini, itrakonatsoli, ketokonatsoli, klaritromysiini fenobarbitaali, fenytoiini, karbamatsepiini, rifampisiini
    Sertindoli CYP2D6
    CYP3A4
    bupropioni, fluoksetiini, paroksetiini, terbinafiini, erytromysiini, itrakonatsoli, ketokonatsoli, klaritromysiini fenobarbitaali, fenytoiini, karbamatsepiini, rifampisiini

    Akuutin levottomuuden hoito

    Riittämätön vaste psykoosilääkehoitoon

    Lääkehoitoresistenssi ja klotsapiini

    Pitkäaikainen psykoosilääkehoito

    Injektiolääkehoito

    • Pitkävaikutteinen injektiolääkitys on harkittavissa oleva vaihtoehto kaikille skitsofreniapotilaille. Pitkävaikutteinen psykoosilääkeinjektio vähentää uusiutuvia sairaalahoitojaksoja ja hoitojen epäonnistumisia «Pitkävaikutteinen psykoosilääkeinjektio vähentää uusiutuvia sairaalahoitojaksoja ja hoitojen epäonnistumisia.»A.
    • Pitkäaikaiseen injektiolääkitykseen liittyy noin 30 % pienempi kuolleisuus kuin suun kautta käytettyihin psykoosilääkkeisiin «Taipale H, Mittendorfer-Rutz E, Alexanderson K ym....»185.
    • Pitkävaikutteista injektiolääkitystä voidaan harkita erityisesti, jos potilaan sairaudentunto tai hoitomyönteisyys ovat puutteelliset, potilas on kognitiivisesti heikentynyt tai käyttää päihteitä.
    • Pitkävaikutteista injektiolääkitystä käytettäessä on syytä muistaa, että
      • lääkeaineen vakiintunut pitoisuus saavutetaan hitaammin kuin suun kautta otettavilla psykoosilääkkeillä
      • lääkehoidon siedettävyys ja annoksen optimointi vaativat erityistä huomiota.
    • Näistä syistä on suositeltavaa seurata injektiolääkehoidon tehoa ja siedettävyyttä säännöllisesti, koska haitat voivat ilmaantua pidemmällä aikavälillä kuukausien kuluessa (taulukko «Psykoosilääkkeiden ominaisuuksia ...»2).

    Psykoosilääkkeiden kombinointi

    Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset, niiden ehkäisy ja hoito

    Lääkehoitomyöntyvyys

    Neuromodulaatiohoidot

    Sähköhoito

    Transkraniaalinen magneettistimulaatio

    Psykoosin oheishäiriöiden hoidot

    Ahdistuksen ja mielialahäiriöiden hoito

    Itsemurhien ehkäisy

    Päihdeongelmien ehkäisy ja hoito

    Aggressiivisen käyttäytymisen hoito

    Psykososiaaliset hoidot

    Interventioiden kombinoiminen kuntoutusohjelmaksi

    Koulutuksellinen terapia (psykoedukaatio)

    Yksilöpsykoterapiat

    Kognitiivinen käyttäytymisterapia

    Tukea antava terapia

    Mindfulness

    Ryhmäpsykoterapiat

    Perheinterventiot

    Luovat terapiat

    Kuntouttavat interventiot

    Ammatillinen kuntoutus ja tuettu työnteko

    Kognitiivisten toimintojen kuntoutus (kognitiivinen remediaatio)

    Sosiaalisten taitojen ja arkielämän taitojen harjoittelu

    Päivätoiminta ja asumiskuntoutus

    • Tutkimusnäyttöä erityyppisten psykoosipotilaille tarkoitettujen asumisyksiköiden suhteellisesta paremmuudesta asukkaiden oireilun tai toimintakyvyn kehityksen osalta on niukasti, ja se on vaikeasti sovellettavissa Suomen olosuhteisiin. Asumisyksikössä tarjottavan tuen ja itsenäisyyden tulee olla joustavaa, yksilöllistä ja mahdollisuuksien mukaan kuntoutujan valinnan mukaista. Asumisen puitteet tulee järjestää mahdollisimman normaaleiksi, eikä kuntoutujia tule eristää muusta yhteisöstä «Richter D, Hoffmann H. Independent housing and sup...»227, «McPherson P, Krotofil J, Killaspy H. Mental health...»228.

    Terveyskäyttäytyminen ja sen tukeminen

    • Elintapaohjaus ilmeisesti vaikuttaa potilaiden terveyskäyttäytymiseen ja vähentää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä skitsofreniapotilailla.
    • Ryhmämuotoista, tavoitteellista hoitoa suositellaan käytettäväksi muun muassa terveiden elintapojen edistämiseen.

    Tupakointi

    Painonhallinta

    Liikunta

    Hoitopalveluiden järjestäminen

    Kuva 2.

    Skitsofrenian alueellinen hoitomalli.© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

    Avohoidon toteuttaminen

    • Skitsofreniapotilaita hoidetaan ensisijaisesti avohoidossa.
    • Avohoito toteutetaan paikkakunnittain yleensä
      • erikoissairaanhoidon alaisessa psykiatrian poliklinikassa tai mielenterveystoimistossa tai
      • perusterveydenhuollon psykiatrijohtoisessa tai psykoosipotilaiden hoitoon erityisesti perehtyneen yleislääkärin johtamassa mielenterveysyksikössä ja
      • yhteistyössä erilaisten kunnallisten ja yksityisten kuntouttavien yksiköiden kanssa.
    • Moniammatillisten työryhmien toteuttama avohoito, johon sisältyy aktiivisia kotikäyntejä, lisää vaikeasti psyykkisesti sairaiden potilaiden tyytyväisyyttä hoitoon «Moniammatillisten työryhmien toteuttama avohoito, johon sisältyy aktiivisia kotikäyntejä, lisää vaikeasti psyykkisesti sairaiden potilaiden tyytyväisyyttä hoitoon.»A, «Salokangas RKR, Stengård E, Honkonen T, Koivisto A...»58 ja voi vähentää sairaalahoidon tarvetta tavanomaiseen hoitoon nähden «Malone D, Newron-Howes G, Simmonds S ym. Community...»255.
    • Muiden avopalveluiden ja sairaalaosaston kanssa integroidusti toimivat erityistyöryhmät (esim. psykoosityöryhmät tai kotihoitotyöryhmät), joiden toimintaperiaatteisiin ja hoito-ohjelmiin kuuluvat tiivis kriisiluonteinen avohoito, perheinterventiot ja tarvittaessa tiheät kotikäynnit, voivat vähentää sairaalahoidon tarvetta ja perheeseen kohdistuvaa rasitusta.
    • Kotikäynnit parantavat hoitavan työryhmän mahdollisuuksia arvioida potilaan ja hänen perheensä elämäntilannetta ja selviytymistä jokapäiväisistä toimista, ja ne soveltuvat myös sellaisten perheiden tukemiseen, joissa on pieniä lapsia.
    • Varsinkin tunneilmaisuiltaan jännitteisiin perheisiin kohdistetut perheinterventiot saattavat vähentää sairaalahoitoja ja edistää lääkehoitomyöntyvyyttä «Pharoah F, Mari J, Rathbone J ym. Family intervent...»256.
    • Sellaisille skitsofreniapotilaille, joiden toimintakyky on heikentynyt niin paljon, etteivät he selviä itsenäisesti, mutta jotka kuitenkin selviävät tuettuna muualla kuin sairaalassa, on tarpeen perustaa eriasteista tukea tarjoavia avohoidon kuntoutusmuotoja:
      • Porrasteinen kuntoutusjärjestelmä pyrkii optimoimaan potilaan kuntoutuksen siten, että sen taso vastaa potilaan vointia.
      • Potilaan tarpeet huomioivalla oikea-aikaisella avohoidon kuntoutustoiminnalla pyritään estämään toiminnan vajavuuksien syntymistä ja tukemaan toimintakykyä.
      • Avohoidon kuntoutustoiminta käsittää edellä kuvatut erikoissairaanhoidon psykososiaaliset interventiot sekä toimintaa päivätoimintakeskuksissa, työsaleissa ja kerhotaloissa sekä tuettua asumista kuntoutuskodeissa, pienkodeissa tai tuetuissa asunnoissa.
      • Yksittäisillä potilailla hoitava lääkäri vastaa kuntoutukseen ohjaamisesta ja sen seuraamisesta. On tärkeää seurata kuntoutuspalveluiden laatua ja sen valvontaa niin julkisella kuin yksityissektorilla.
      • Sopeutumisvalmennuskurssit auttavat skitsofreniapotilaita ja heidän perheitään vaikeaan sairauteen sopeutumisessa tarjoamalla tietoa sairaudesta ja sen hoidosta ja mahdollisuutta harjoitella selviytymistä päivittäisistä toimista ja mahdollisista kriisitilanteista.
    • Vertaisryhmät saattavat parantaa potilaiden sosiaalista verkostoa ja tukea heidän itsetuntoaan «Vertaisryhmät saattavat parantaa potilaiden sosiaalista verkostoa ja tukea heidän itsetuntoaan.»C.
    • Myös omais- ja potilasjärjestöt ja muiden potilaiden antama vertaistuki ovat skitsofreniapotilaille tärkeitä.
    • Työssä oleville potilaille työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani työhön paluun ja työssä selviytymisen tukemisessa.

    Sairaalahoidon toteuttaminen

    Palveluohjaus (case management) ja tehostettu avohoito

    Kriisitilanteet

    • Skitsofrenian hoidossa tulee varautua tilanteisiin, joissa
      • potilas joutuu psykososiaalisen stressin kohteeksi
      • potilaan tila heikkenee nopeasti esimerkiksi somaattisen sairastumisen vuoksi
      • potilas on jättäytymässä suunnittelemattomasti pois hoidon piiristä.
    • Näissä tilanteissa tarvitaan aktiivisuutta ja tiivistä potilaan tukea kotikäynnein.
    • Kotona toteutettava kriisihoito vastaa tuloksiltaan tavanomaista sairaalahoitoa, minkä lisäksi sekä potilas että omaiset ovat siihen tyytyväisempiä kuin sairaalahoitoon «Kotona toteutetussa kriisihoidossa hoitotulokset vastaavat tavanomaista sairaalahoitoa, mutta sekä potilas että omaiset ovat tyytyväisempiä hoitoon.»A.
    • Potilaan ja hänen perheensä kanssa on syytä etukäteen sopia, miten kriisitilanteissa tulee menetellä ja mistä apua on mahdollista saada nopeasti. Asiasta on hyvä laatia myös kirjalliset ohjeet.

    Digitaalitekniikan hyödyntäminen skitsofrenian hoidossa

    Skitsofrenian ennuste ja sitä ennakoivat tekijät

    Kuolleisuus

    Skitsofrenian taloudellinen merkitys

    Laatukriteerit

    • Työryhmä suosittaa, että skitsofrenian hoidon laatua seurattaisiin kriteereillä, jotka sisältyvät seuraaviin kysymyksiin:
    • 1. Onko yksikössä kirjallista paikallista skitsofrenian hoito-ohjelmaa, jossa otetaan huomioon diagnostiikassa tarvittavat tutkimukset, potilaan psykososiaalinen ja lääkehoito, perheintervention ja potilasohjauksen toimintalinjat sekä hoidon jatkuvuuden turvaaminen hoitoketjussa?
    • 2. Kuinka monella skitsofrenian takia hoidossa olevalla on sairauskertomuksessaan ajantasainen kirjallinen hoitosuunnitelma?
    • 3. Kuinka monen hoitojakson aloittaneen osalta on sairaalasta otettu yhteyttä potilaan perheeseen tai lähiverkostoon 3 ensimmäisen vuorokauden aikana ja avohoidosta ensimmäisen hoitoviikon aikana?
    • 4. Kuinka moni skitsofreniapotilas on sairaalasta kotiuttamisen jälkeen palannut 3 kuukauden sisällä uudelle sairaalahoitojaksolle?
    • 5. Kuinka monen skitsofreniapotilaan luokse on vuoden aikana tehty kotikäynti?
    • 6. Kuinka monen perheellisen skitsofreniapotilaan osalta on toteutunut perhetapaaminen, johon on sisältynyt alaikäisen tilanteen arvio?
    • 7. Kuinka moni skitsofreniapotilas on käynyt vähintään kerran kuukaudessa avohoidossa, tai kuinka monen luokse on tehty vähintään yksi avohoitokäynti kuukaudessa sairaalasta kotiuttamista seuranneen puolen vuoden ajan «Hermann R, Mattke S, Members of the OECD Mental He...»304?
    • 8. Kuinka monen skitsofreniapotilaan paino on 2 vuoden kuluessa psykoosilääkityksen aloituksesta noussut yli 7 % «International Physical Health in Youth working gro...»317?
    • 9. Kuinka moni ensipsykoosipotilaista ja heidän perheistään on osallistunut psykoedukaatioon?
    • 10. Kuinka monelle skitsofreniapotilaalle on annettu hoitosuunnitelman mukaista monipuolista psykososiaalista hoitoa ja kuntoutusta psykoedukaation lisäksi?
    • 11. Kuinka monen potilaan oireita on seurattu systemaattisesti oiremittarilla, kuten BPRS:llä?
    • 12. Kuinka monen potilaan toimintakykyä on seurattu systemaattisesti toimintakykymittarilla, kuten GAF:llä tai SOFAS:llä?
    • 13. Kuinka moni skitsofreniapotilas opiskelee tai on työssä vuoden sisällä uuden hoitojakson aloittamisesta?
    • 14. Kuinka moni skitsofreniapotilas saa kuntoutustukea 2 vuoden kuluttua ensimmäisen hoitojakson aloittamisesta?
    • 15. Kuinka monelle uuden hoitojakson aloittaneelle skitsofreniapotilaalle on tehty vuoden sisällä laaja yleislääkärin suorittama terveystarkastus?
    • 16. Kuinka monella potilaalla kardiometaboliset sairaudet ovat asianmukaisessa hoidossa?
    • 17. Kuinka moni skitsofreniapotilas kuolee 5 vuoden sisällä ensimmäiseen hoitoon tulostaan?
    • Lisäksi suositellaan, että hoitoyksiköt käyttäisivät jo olemassa olevia rekisteritietoja, kuten hoitoilmoitustietoja ja kuolleisuustilastoja, oman toimintansa vertaamisessa koko maan muihin yksiköihin (esim. kuolleisuus ja tahdosta riippumattoman hoidon ja rajoittavien toimenpiteiden yleisyys) (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet «https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index»11).

    Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä

    Skitsofrenia-suosituksen historiatiedot «Skitsofrenia, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»9

    Puheenjohtaja

    Raimo K.R. Salokangas, LKT psykiatrian professori (eläkkeellä); Turun yliopisto

    Jäsenet

    Lauri Tuominen, LT, Tutkija; University of Ottawa's Institute of Mental Health Research, kokoava kirjoittaja

    Hannu Koponen, LKT professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS

    Tanja Laukkala, LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri; sotilaslääketieteen, vakuutuslääketieteen ja kuntoutuksen erityispätevyys, Käypä hoito -toimittaja, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

    Olli Metso, LL, terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri; Kymsote

    Jorma Oksanen, LL, psykiatrian erikoislääkäri; kuntoutuksen erityispätevyys, Helsinki

    Sami Pirkola, LT, sosiaalipsykiatrian professori, ylilääkäri; Tampereen yliopisto, terveystieteet, Tays

    Asiantuntijat

    Annamari Tuulio-Henriksson, yliopistonlehtori, FT, dosentti; Lääketieteellisen tiedekunnan psykologian ja logopedian osasto, Medicum Helsingin yliopisto

    Saana Eskelinen, LT, apulaisylilääkäri; HUS Psykiatria

    Urpu Salmenniemi, dosentti, ylilääkäri HYKS, Syöpäkeskus, Hematologian linja, Kantasolujensiirtoyksikkö

    Työryhmä kiittää osastonylilääkäri Kari Raaskaa, HUS Psykiatria, asiantuntijakommenteista.

    Sidonnaisuudet

    Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 26.3.2020 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

    Hannu Koponen: Sivutoimet: Ylilääkäri; HUS, psykiatrian toimiala, gero, neuro- ja riippuvuuspsykiatrian linja. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Oy H. Lundbeck Ab, Servier, Mediuutiset. Muut sidonnaisuudet: Kustannus Oy Duodecim, kirjoittajapalkkioita.

    Tanja Laukkala: Sivutoimet: Yksityislääkäri. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Fortum Oyj, FINE, Trafi, Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta. Luottamustoimet: Toimia-verkosto. Muut sidonnaisuudet: Palveluvalikoimaneuvosto, Kela; Kirjoittajapalkkioita: Kustannus Oy Duodecim; Matkakulut: NLY.

    Olli Metso: Sivutoimet: Yleislääkäri ja ammatinharjoittaja, Terveystalo ja Mehiläinen. Muut sidonnaisuudet: Osakkeita: Orion, Novo Nordisk, Lumito, Iconovo.

    Jorma Oksanen: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Seminaariin osallistuminen yrityksen rahoittamana: Otsuka. Ohjaushankkeet: THL laaturekisterihanke.

    Sami Pirkola: Sivutoimet: Ylilääkäri, Pirkanmaan shp; asiantuntijalääkäri, Ilmarinen, työkyvyttömyyseläkkeet. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Oy Lundbeck Ab/Otsuka, Janssen- Cilag Oy.

    Raimo K. R. Salokangas: Sivutoimet: Yksityispsykiatri. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: THL. Ohjaushankkeet: Skitsofrenian hoidon laaturekisteri (THL).

    Lauri Tuominen: Ei sidonnaisuuksia.

    Kirjallisuusviite

    Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

    Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»12

    Vastuun rajaus

    Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

    Tiedonhakukäytäntö

    Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

    Kirjallisuutta

    1. Meehl PE. Schizotaxia, schizotypy, schizophrenia. 1962;17:827-38
    2. Wahlberg KE, Wynne LC, Oja H ym. Gene-environment interaction in vulnerability to schizophrenia: findings from the Finnish Adoptive Family Study of Schizophrenia. Am J Psychiatry 1997;154:355-62 «PMID: 9054783»PubMed
    3. Sullivan PF, Daly MJ, O'Donovan M. Genetic architectures of psychiatric disorders: the emerging picture and its implications. Nat Rev Genet 2012;13:537-51 «PMID: 22777127»PubMed
    4. Suvisaari J. Skitsofrenian genetiikka – joko kliinisiä sovellutuksia? Duodecim 2018;134:1681-7
    5. Marshall CR, Howrigan DP, Merico D ym. Contribution of copy number variants to schizophrenia from a genome-wide study of 41,321 subjects. Nat Genet 2017;49:27-35 «PMID: 27869829»PubMed
    6. Gottesman II. Schizophrenia epigenesis: past, present, and future. Acta Psychiatr Scand Suppl 1994;384:26-33 «PMID: 7879640»PubMed
    7. Huttunen MO, Niskanen P. Prenatal loss of father and psychiatric disorders. Arch Gen Psychiatry 1978;35:429-31 «PMID: 727894»PubMed
    8. Dalman C, Allebeck P, Cullberg J ym. Obstetric complications and the risk of schizophrenia: a longitudinal study of a national birth cohort. Arch Gen Psychiatry 1999;56:234-40 «PMID: 10078500»PubMed
    9. Dalman C. [Obstetric complications and risk of schizophrenia. An association appears undisputed, yet mechanisms are still unknown]. Lakartidningen 2003;100:1974-9 «PMID: 12833729»PubMed
    10. Rantakallio P, Jones P, Moring J ym. Association between central nervous system infections during childhood and adult onset schizophrenia and other psychoses: a 28-year follow-up. Int J Epidemiol 1997;26:837-43 «PMID: 9279617»PubMed
    11. Janssen I, Krabbendam L, Bak M ym. Childhood abuse as a risk factor for psychotic experiences. Acta Psychiatr Scand 2004;109:38-45 «PMID: 14674957»PubMed
    12. Varese F, Smeets F, Drukker M ym. Childhood adversities increase the risk of psychosis: a meta-analysis of patient-control, prospective- and cross-sectional cohort studies. Schizophr Bull 2012;38:661-71 «PMID: 22461484»PubMed
    13. Bonoldi I, Simeone E, Rocchetti M ym. Prevalence of self-reported childhood abuse in psychosis: a meta-analysis of retrospective studies. Psychiatry Res 2013;210:8-15 «PMID: 23790604»PubMed
    14. Trauelsen AM, Bendall S, Jansen JE ym. Childhood adversity specificity and dose-response effect in non-affective first-episode psychosis. Schizophr Res 2015;165:52-9 «PMID: 25868932»PubMed
    15. Cantor-Graae E, Pedersen CB, McNeil TF ym. Migration as a risk factor for schizophrenia: a Danish population-based cohort study. Br J Psychiatry 2003;182:117-22 «PMID: 12562738»PubMed
    16. Selten JP, van der Ven E, Rutten BP ym. The social defeat hypothesis of schizophrenia: an update. Schizophr Bull 2013;39:1180-6 «PMID: 24062592»PubMed
    17. Large M, Sharma S, Compton MT ym. Cannabis use and earlier onset of psychosis: a systematic meta-analysis. Arch Gen Psychiatry 2011;68:555-61 «PMID: 21300939»PubMed
    18. Marconi A, Di Forti M, Lewis CM ym. Meta-analysis of the Association Between the Level of Cannabis Use and Risk of Psychosis. Schizophr Bull 2016;42:1262-9 «PMID: 26884547»PubMed
    19. Bourque J, Afzali MH, Conrod PJ. Association of Cannabis Use With Adolescent Psychotic Symptoms. JAMA Psychiatry 2018;75:864-866 «PMID: 29874357»PubMed
    20. Gottesman II, Bertelsen A. Confirming unexpressed genotypes for schizophrenia. Risks in the offspring of Fischer's Danish identical and fraternal discordant twins. Arch Gen Psychiatry 1989;46:867-72 «PMID: 2802925»PubMed
    21. Demjaha A, MacCabe JH, Murray RM. How genes and environmental factors determine the different neurodevelopmental trajectories of schizophrenia and bipolar disorder. Schizophr Bull 2012;38:209-14 «PMID: 21857009»PubMed
    22. Birnbaum R, Weinberger DR. Genetic insights into the neurodevelopmental origins of schizophrenia. Nat Rev Neurosci 2017;18:727-740 «PMID: 29070826»PubMed
    23. Hietala J, Syvälahti E, Vuorio K ym. Presynaptic dopamine function in striatum of neuroleptic-naive schizophrenic patients. Lancet 1995;346:1130-1 «PMID: 7475604»PubMed
    24. Howes OD, Egerton A, Allan V ym. Mechanisms underlying psychosis and antipsychotic treatment response in schizophrenia: insights from PET and SPECT imaging. Curr Pharm Des 2009;15:2550-9 «PMID: 19689327»PubMed
    25. McGrath J, Saha S, Chant D ym. Schizophrenia: a concise overview of incidence, prevalence, and mortality. Epidemiol Rev 2008;30:67-76 «PMID: 18480098»PubMed
    26. Kirkbride JB, Errazuriz A, Croudace TJ ym. Incidence of schizophrenia and other psychoses in England, 1950-2009: a systematic review and meta-analyses. PLoS One 2012;7:e31660 «PMID: 22457710»PubMed
    27. Perälä J, Suvisaari J, Saarni SI ym. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 2007;64:19-28 «PMID: 17199051»PubMed
    28. Häfner H. From Onset and Prodromal Stage to a Life-Long Course of Schizophrenia and Its Symptom Dimensions: How Sex, Age, and Other Risk Factors Influence Incidence and Course of Illness. Psychiatry J 2019;2019:9804836 «PMID: 31139639»PubMed
    29. Talaslahti T, Alanen HM, Leinonen E. [Severe psychoses in the elderly--schizophrenia and delusional disorder]. Duodecim 2011;127:375-82 «PMID: 21442857»PubMed
    30. Yung AR, McGorry PD. The prodromal phase of first-episode psychosis: past and current conceptualizations. Schizophr Bull 1996;22:353-70 «PMID: 8782291»PubMed
    31. Komulainen J, Lehtonen J, Mäkelä, M ym. Psykiatrian luokituskäsikirja. Sosiaali- ja terveydenhuollon luokituskeskus. 2.painos. THL 2012. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90815/URN_ISBN_978-952-245-549-9.pdf «http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90815/URN_ISBN_978-952-245-549-9.pdf»13
    32. Hotti A. Mitä psykiatrinen potilas haluaa tietää? Tutkimus skitsofreniaan sairastuneiden tiedon saannista ja tarpeista. Turun yliopisto, Turku 2004
    33. Temmingh H, Stein DJ. Anxiety in Patients with Schizophrenia: Epidemiology and Management. CNS Drugs 2015;29:819-32 «PMID: 26482261»PubMed
    34. DeTore NR, Gottlieb JD, Mueser KT. Prevalence and correlates of PTSD in first episode psychosis: Findings from the RAISE-ETP study. Psychol Serv 2019;: «PMID: 31343188»PubMed
    35. Salokangas RK, Saarinen S. Deinstitutionalization and schizophrenia in Finland: I. Discharged patients and their care. Schizophr Bull 1998;24:457-67 «PMID: 9718637»PubMed
    36. Honkonen T, Saarinen S, Salokangas RK. Deinstitutionalization and schizophrenia in Finland II: discharged patients and their psychosocial functioning. Schizophr Bull 1999;25:543-51 «PMID: 10478788»PubMed
    37. Honkonen T, Stengård E, Virtanen M ym. Employment predictors for discharged schizophrenia patients. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2007;42:372-80 «PMID: 17492406»PubMed
    38. Kim T. Mueser, Dilip V. Jeste. Clinical Handbook of Schizophrenia. The Guilford Press; 1 edition January 31, 2011
    39. Green MF, Kern RS, Braff DL ym. Neurocognitive deficits and functional outcome in schizophrenia: are we measuring the "right stuff"? Schizophr Bull 2000;26:119-36 «PMID: 10755673»PubMed
    40. Barch DM. Neuropsychological abnormalities in schizophrenia and major mood disorders: similarities and differences. Curr Psychiatry Rep 2009;11:313-9 «PMID: 19635240»PubMed
    41. Savla GN, Vella L, Armstrong CC ym. Deficits in domains of social cognition in schizophrenia: a meta-analysis of the empirical evidence. Schizophr Bull 2013;39:979-92 «PMID: 22949733»PubMed
    42. Reichenberg A. The assessment of neuropsychological functioning in schizophrenia. Dialogues Clin Neurosci 2010;12:383-92 «PMID: 20954432»PubMed
    43. Schulz SC, Murray A. Assessing cognitive impairment in patients with schizophrenia. J Clin Psychiatry 2016;77 Suppl 2:3-7 «PMID: 26919051»PubMed
    44. Schaefer J, Giangrande E, Weinberger DR ym. The global cognitive impairment in schizophrenia: consistent over decades and around the world. Schizophr Res 2013;150:42-50 «PMID: 23911259»PubMed
    45. Spaulding WD, Fleming SK, Reed D ym. Cognitive functioning in schizophrenia: implications for psychiatric rehabilitation. Schizophr Bull 1999;25:275-89 «PMID: 10416731»PubMed
    46. Bryce S, Sloan E, Lee S ym. Cognitive remediation in schizophrenia: A methodological appraisal of systematic reviews and meta-analyses. J Psychiatr Res 2016;75:91-106 «PMID: 26828372»PubMed
    47. Grant N, Lawrence M, Preti A ym. Social cognition interventions for people with schizophrenia: a systematic review focussing on methodological quality and intervention modality. Clin Psychol Rev 2017;56:55-64 «PMID: 28688282»PubMed
    48. Green MF, Llerena K, Kern RS. The "Right Stuff" Revisited: What Have We Learned About the Determinants of Daily Functioning in Schizophrenia? Schizophr Bull 2015;41:781-5 «PMID: 25750248»PubMed
    49. Mahmood Z, Burton CZ, Vella L ym. Neuropsychological predictors of performance-based measures of functional capacity and social skills in individuals with severe mental illness. J Psychiatr Res 2018;102:201-206 «PMID: 29689517»PubMed
    50. Milev P, Ho BC, Arndt S ym. Predictive values of neurocognition and negative symptoms on functional outcome in schizophrenia: a longitudinal first-episode study with 7-year follow-up. Am J Psychiatry 2005;162:495-506 «PMID: 15741466»PubMed
    51. Buckley PF, Miller BJ, Lehrer DS ym. Psychiatric comorbidities and schizophrenia. Schizophr Bull 2009;35:383-402 «PMID: 19011234»PubMed
    52. Temmingh H, Stein DJ. Anxiety in Patients with Schizophrenia: Epidemiology and Management. CNS Drugs 2015;29:819-32 «PMID: 26482261»PubMed
    53. Drake RE, Osher FC, Noordsy DL ym. Diagnosis of alcohol use disorders in schizophrenia. Schizophr Bull 1990;16:57-67 «PMID: 2333482»PubMed
    54. Brady K, Casto S, Lydiard RB ym. Substance abuse in an inpatient psychiatric sample. Am J Drug Alcohol Abuse 1991;17:389-97 «PMID: 1746501»PubMed
    55. Koskinen J, Löhönen J, Koponen H ym. Prevalence of alcohol use disorders in schizophrenia--a systematic review and meta-analysis. Acta Psychiatr Scand 2009;120:85-96 «PMID: 19374633»PubMed
    56. Koskinen J, Löhönen J, Koponen H ym. Rate of cannabis use disorders in clinical samples of patients with schizophrenia: a meta-analysis. Schizophr Bull 2010;36:1115-30 «PMID: 19386576»PubMed
    57. Räsänen P, Tiihonen J, Isohanni M ym. Schizophrenia, alcohol abuse, and violent behavior: a 26-year followup study of an unselected birth cohort. Schizophr Bull 1998;24:437-41 «PMID: 9718635»PubMed
    58. Salokangas RKR, Stengård E, Honkonen T, Koivisto A-M, Saarinen S. Sairaalasta yhteiskuntaan. Seurantatutkimus sairaalasta kotiuttamisen vaikutuksista skitsofreniapotilaan elämään ja hoitotilanteeseen. Raportteja 248. Saarijärvi; STAKES, 2000
    59. Kivimies K, Repo-Tiihonen E, Kautiainen H ym. Opioid abuse and hospitalization rates in patients with schizophrenia. Nord J Psychiatry 2016;70:128-32 «PMID: 26313367»PubMed
    60. Kivimies K, Repo-Tiihonen E, Kautiainen H ym. Comorbid opioid use is undertreated among forensic patients with schizophrenia. Subst Abuse Treat Prev Policy 2018;13:39 «PMID: 30400965»PubMed
    61. Niemi-Pynttäri JA, Sund R, Putkonen H ym. Substance-induced psychoses converting into schizophrenia: a register-based study of 18,478 Finnish inpatient cases. J Clin Psychiatry 2013;74:e94-9 «PMID: 23419236»PubMed
    62. Viertiö S, Perälä J, Saarni SI, Partti K, Saarni S, Suokas J, Tuulio-Henriksson A, Lönnqvist J, Suvisaari J. Psykoosisairauksiin liittyvä fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset. Suom Lääkäril 2012;67:863-9
    63. Eskelinen, Saana. Skitsofreniapotilaiden somaattisten terveysongelmien ehkäisy. Duodecim 2018;134(15):1449-56
    64. Yang M, Chen P, He MX ym. Poor oral health in patients with schizophrenia: A systematic review and meta-analysis. Schizophr Res 2018;201:3-9 «PMID: 29759350»PubMed
    65. Crump C, Winkleby MA, Sundquist K ym. Comorbidities and mortality in persons with schizophrenia: a Swedish national cohort study. Am J Psychiatry 2013;170:324-33 «PMID: 23318474»PubMed
    66. Keinänen J, Mantere O, Markkula N ym. Mortality in people with psychotic disorders in Finland: A population-based 13-year follow-up study. Schizophr Res 2018;192:113-118 «PMID: 28499768»PubMed
    67. Nordentoft M, Wahlbeck K, Hällgren J ym. Excess mortality, causes of death and life expectancy in 270,770 patients with recent onset of mental disorders in Denmark, Finland and Sweden. PLoS One 2013;8:e55176 «PMID: 23372832»PubMed
    68. Mitchell AJ, Delaffon V, Vancampfort D ym. Guideline concordant monitoring of metabolic risk in people treated with antipsychotic medication: systematic review and meta-analysis of screening practices. Psychol Med 2012;42:125-47 «PMID: 21846426»PubMed
    69. Nationella riktlinjer för vård och stöd vid schizofreni och schizofreniliknande tillstånd. Okt 2017.
    70. Kuipers E, Yesufu-Udechuku A, Taylor C ym. Management of psychosis and schizophrenia in adults: summary of updated NICE guidance. BMJ 2014;348:g1173 «PMID: 24523363»PubMed
    71. Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 30.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
    72. Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 30.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
    73. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 30.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
    74. Stabiili sepelvaltimotauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 30.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
    75. Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 30.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
    76. Lubman DI, Velakoulis D, McGorry PD ym. Incidental radiological findings on brain magnetic resonance imaging in first-episode psychosis and chronic schizophrenia. Acta Psychiatr Scand 2002;106:331-6 «PMID: 12366466»PubMed
    77. Keshavan MS, Collin G, Guimond S ym. Neuroimaging in Schizophrenia. Neuroimaging Clin N Am 2020;30:73-83 «PMID: 31759574»PubMed
    78. Kuo SS, Pogue-Geile MF. Variation in fourteen brain structure volumes in schizophrenia: A comprehensive meta-analysis of 246 studies. Neurosci Biobehav Rev 2019;98:85-94 «PMID: 30615934»PubMed
    79. van Haren NE, Hulshoff Pol HE, Schnack HG ym. Progressive brain volume loss in schizophrenia over the course of the illness: evidence of maturational abnormalities in early adulthood. Biol Psychiatry 2008;63:106-13 «PMID: 17599810»PubMed
    80. Davis KL, Buchsbaum MS, Shihabuddin L ym. Ventricular enlargement in poor-outcome schizophrenia. Biol Psychiatry 1998;43:783-93 «PMID: 9611667»PubMed
    81. Lieberman J, Chakos M, Wu H ym. Longitudinal study of brain morphology in first episode schizophrenia. Biol Psychiatry 2001;49:487-99 «PMID: 11257234»PubMed
    82. Dietsche B, Kircher T, Falkenberg I. Structural brain changes in schizophrenia at different stages of the illness: A selective review of longitudinal magnetic resonance imaging studies. Aust N Z J Psychiatry 2017;51:500-508 «PMID: 28415873»PubMed
    83. Dazzan P, Arango C, Fleischacker W ym. Magnetic resonance imaging and the prediction of outcome in first-episode schizophrenia: a review of current evidence and directions for future research. Schizophr Bull 2015;41:574-83 «PMID: 25800248»PubMed
    84. Palmer BA, Pankratz VS, Bostwick JM. The lifetime risk of suicide in schizophrenia: a reexamination. Arch Gen Psychiatry 2005;62:247-53 «PMID: 15753237»PubMed
    85. Chan SKW, Chan SWY, Pang HH ym. Association of an Early Intervention Service for Psychosis With Suicide Rate Among Patients With First-Episode Schizophrenia-Spectrum Disorders. JAMA Psychiatry 2018;75:458-464 «PMID: 29617517»PubMed
    86. Chung DT, Ryan CJ, Hadzi-Pavlovic D ym. Suicide Rates After Discharge From Psychiatric Facilities: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Psychiatry 2017;74:694-702 «PMID: 28564699»PubMed
    87. Hawton K, Sutton L, Haw C ym. Schizophrenia and suicide: systematic review of risk factors. Br J Psychiatry 2005;187:9-20 «PMID: 15994566»PubMed
    88. Hor K, Taylor M. Suicide and schizophrenia: a systematic review of rates and risk factors. J Psychopharmacol 2010;24:81-90 «PMID: 20923923»PubMed
    89. Haglund A, Lysell H, Larsson H ym. Suicide Immediately After Discharge From Psychiatric Inpatient Care: A Cohort Study of Nearly 2.9 Million Discharges. J Clin Psychiatry 2019;80: «PMID: 30758922»PubMed
    90. Sher L, Kahn RS. Suicide in Schizophrenia: An Educational Overview. Medicina (Kaunas) 2019;55: «PMID: 31295938»PubMed
    91. Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n, Suomen Psykiatriyhdistyksen, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 30.01.2020). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
    92. Large MM, Nielssen O. Violence in first-episode psychosis: a systematic review and meta-analysis. Schizophr Res 2011;125:209-20 «PMID: 21208783»PubMed
    93. Fazel S, Gulati G, Linsell L ym. Schizophrenia and violence: systematic review and meta-analysis. PLoS Med 2009;6:e1000120 «PMID: 19668362»PubMed
    94. Fullam RS, Dolan MC. Executive function and in-patient violence in forensic patients with schizophrenia. Br J Psychiatry 2008;193:247-53 «PMID: 18757987»PubMed
    95. McGorry PD, Nelson B, Goldstone S ym. Clinical staging: a heuristic and practical strategy for new research and better health and social outcomes for psychotic and related mood disorders. Can J Psychiatry 2010;55:486-97 «PMID: 20723276»PubMed
    96. Bleuler M. The Schizophrenic Disorders. Long-term Patient and Family Studies. New Haven and London, Yale University Press, 1978.
    97. Salokangas RKR, Stengård E, Räkköläinen V, Alanen YO, Kaljonen A. Uusien skitofreniapotilaiden hoito ja ennuste (USP-projekti) V: Viiden vuoden seuranta. Psychiatria Fennican julkaisusarja. Report No 95, Psykiatrian tutkimussäätiö, Helsinki 1991.
    98. Salokangas RKR, Suomela T. Psykoosin varhaistunnistaminen ja ensivaiheen hoito. Suomen Lääkäril 2004;42:3989-93.
    99. Schultze-Lutter F, Michel C, Schmidt SJ ym. EPA guidance on the early detection of clinical high risk states of psychoses. Eur Psychiatry 2015;30:405-16 «PMID: 25735810»PubMed
    100. Fusar-Poli P, Cappucciati M, Borgwardt S ym. Heterogeneity of Psychosis Risk Within Individuals at Clinical High Risk: A Meta-analytical Stratification. JAMA Psychiatry 2016;73:113-20 «PMID: 26719911»PubMed
    101. Oliver D, Kotlicka-Antczak M, Minichino A ym. Meta-analytical prognostic accuracy of the Comprehensive Assessment of at Risk Mental States (CAARMS): The need for refined prediction. Eur Psychiatry 2018;49:62-68 «PMID: 29413807»PubMed
    102. Marshall M, Rathbone J. Early intervention for psychosis. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD004718 «PMID: 17054213»PubMed
    103. Luutonen S, Heinisuo A-M, Ilonen T ym. Vakavien mielenterveyden häiriöiden varhainen tunnistus ja hoito. Opas perusterveydenhuollolle ja psykiatriselle erikoissairaanhoidolle. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Finpress Oy 2006.
    104. Klosterkötter J, Schultze-Lutter F, Bechdolf A ym. Prediction and prevention of schizophrenia: what has been achieved and where to go next? World Psychiatry 2011;10:165-74 «PMID: 21991266»PubMed
    105. Huber G, Gross G, Schüttler R ym. Longitudinal studies of schizophrenic patients. Schizophr Bull 1980;6:592-605 «PMID: 7444391»PubMed
    106. Fusar-Poli P, Borgwardt S, Bechdolf A ym. The psychosis high-risk state: a comprehensive state-of-the-art review. JAMA Psychiatry 2013;70:107-20 «PMID: 23165428»PubMed
    107. Yung AR, Phillips LJ, McGorry PD ym. Prediction of psychosis. A step towards indicated prevention of schizophrenia. Br J Psychiatry Suppl 1998;172:14-20 «PMID: 9764121»PubMed
    108. Miller TJ, McGlashan TH, Rosen JL ym. Prospective diagnosis of the initial prodrome for schizophrenia based on the Structured Interview for Prodromal Syndromes: preliminary evidence of interrater reliability and predictive validity. Am J Psychiatry 2002;159:863-5 «PMID: 11986145»PubMed
    109. Ruhrmann S, Schultze-Lutter F, Klosterkötter J. Early detection and intervention in the initial prodromal phase of schizophrenia. Pharmacopsychiatry 2003;36 Suppl 3:S162-7 «PMID: 14677074»PubMed
    110. Drake RJ, Lewis SW. Early detection of schizophrenia. Curr Opin Psychiatry 2005;18:147-50 «PMID: 16639167»PubMed
    111. Cannon TD, Cadenhead K, Cornblatt B ym. Prediction of psychosis in youth at high clinical risk: a multisite longitudinal study in North America. Arch Gen Psychiatry 2008;65:28-37 «PMID: 18180426»PubMed
    112. Ruhrmann S, Schultze-Lutter F, Salokangas RK ym. Prediction of psychosis in adolescents and young adults at high risk: results from the prospective European prediction of psychosis study. Arch Gen Psychiatry 2010;67:241-51 «PMID: 20194824»PubMed
    113. Kelleher I, Corcoran P, Keeley H ym. Psychotic symptoms and population risk for suicide attempt: a prospective cohort study. JAMA Psychiatry 2013;70:940-8 «PMID: 23863946»PubMed
    114. Salokangas RKR, Patterson P, Hietala J ym. Childhood adversity predicts persistence of suicidal thoughts differently in females and males at clinical high-risk patients of psychosis. Results of the EPOS project. Early Interv Psychiatry 2019;13:935-942 «PMID: 30033690»PubMed
    115. van der Gaag M, Smit F, Bechdolf A ym. Preventing a first episode of psychosis: meta-analysis of randomized controlled prevention trials of 12 month and longer-term follow-ups. Schizophr Res 2013;149:56-62 «PMID: 23870806»PubMed
    116. Schmidt SJ, Schultze-Lutter F, Schimmelmann BG ym. EPA guidance on the early intervention in clinical high risk states of psychoses. Eur Psychiatry 2015;30:388-404 «PMID: 25749390»PubMed
    117. Davies C, Cipriani A, Ioannidis JPA ym. Lack of evidence to favor specific preventive interventions in psychosis: a network meta-analysis. World Psychiatry 2018;17:196-209 «PMID: 29856551»PubMed
    118. McGorry PD, Yung AR, Phillips LJ ym. Randomized controlled trial of interventions designed to reduce the risk of progression to first-episode psychosis in a clinical sample with subthreshold symptoms. Arch Gen Psychiatry 2002;59:921-8 «PMID: 12365879»PubMed
    119. Phillips LJ, McGorry PD, Yuen HP ym. Medium term follow-up of a randomized controlled trial of interventions for young people at ultra high risk of psychosis. Schizophr Res 2007;96:25-33 «PMID: 17611080»PubMed
    120. McGlashan TH, Zipursky RB, Perkins D ym. Randomized, double-blind trial of olanzapine versus placebo in patients prodromally symptomatic for psychosis. Am J Psychiatry 2006;163:790-9 «PMID: 16648318»PubMed
    121. Woods SW, Tully EM, Walsh BC ym. Aripiprazole in the treatment of the psychosis prodrome: an open-label pilot study. Br J Psychiatry Suppl 2007;51:s96-101 «PMID: 18055946»PubMed
    122. Tsujino N, Nemoto T, Morita K ym. Long-term Efficacy and Tolerability of Perospirone for Young Help-seeking People at Clinical High Risk: a Preliminary Open Trial. Clin Psychopharmacol Neurosci 2013;11:132-6 «PMID: 24465249»PubMed
    123. Ruhrmann S, Bechdolf A, Kühn KU ym. Acute effects of treatment for prodromal symptoms for people putatively in a late initial prodromal state of psychosis. Br J Psychiatry Suppl 2007;51:s88-95 «PMID: 18055944»PubMed
    124. McGorry PD, Nelson B, Phillips LJ ym. Randomized controlled trial of interventions for young people at ultra-high risk of psychosis: twelve-month outcome. J Clin Psychiatry 2013;74:349-56 «PMID: 23218022»PubMed
    125. Amminger GP, Schäfer MR, Papageorgiou K ym. Long-chain omega-3 fatty acids for indicated prevention of psychotic disorders: a randomized, placebo-controlled trial. Arch Gen Psychiatry 2010;67:146-54 «PMID: 20124114»PubMed
    126. Nelson B, Amminger GP, Yuen HP ym. NEURAPRO: a multi-centre RCT of omega-3 polyunsaturated fatty acids versus placebo in young people at ultra-high risk of psychotic disorders-medium-term follow-up and clinical course. NPJ Schizophr 2018;4:11 «PMID: 29941938»PubMed
    127. Morrison AP, French P, Walford L ym. Cognitive therapy for the prevention of psychosis in people at ultra-high risk: randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2004;185:291-7 «PMID: 15458988»PubMed
    128. Morrison AP, French P, Parker S ym. Three-year follow-up of a randomized controlled trial of cognitive therapy for the prevention of psychosis in people at ultrahigh risk. Schizophr Bull 2007;33:682-7 «PMID: 16973786»PubMed
    129. Addington J, Epstein I, Liu L ym. A randomized controlled trial of cognitive behavioral therapy for individuals at clinical high risk of psychosis. Schizophr Res 2011;125:54-61 «PMID: 21074974»PubMed
    130. Morrison AP, French P, Stewart SL ym. Early detection and intervention evaluation for people at risk of psychosis: multisite randomised controlled trial. BMJ 2012;344:e2233 «PMID: 22491790»PubMed
    131. van der Gaag M, Nieman DH, Rietdijk J ym. Cognitive behavioral therapy for subjects at ultrahigh risk for developing psychosis: a randomized controlled clinical trial. Schizophr Bull 2012;38:1180-8 «PMID: 22941746»PubMed
    132. Ising HK, Kraan TC, Rietdijk J ym. Four-Year Follow-up of Cognitive Behavioral Therapy in Persons at Ultra-High Risk for Developing Psychosis: The Dutch Early Detection Intervention Evaluation (EDIE-NL) Trial. Schizophr Bull 2016;42:1243-52 «PMID: 26994397»PubMed
    133. Ising HK, Lokkerbol J, Rietdijk J ym. Four-Year Cost-effectiveness of Cognitive Behavior Therapy for Preventing First-episode Psychosis: The Dutch Early Detection Intervention Evaluation (EDIE-NL) Trial. Schizophr Bull 2017;43:365-374 «PMID: 27306315»PubMed
    134. Bechdolf A, Wagner M, Ruhrmann S ym. Preventing progression to first-episode psychosis in early initial prodromal states. Br J Psychiatry 2012;200:22-9 «PMID: 22075649»PubMed
    135. O'Brien MP, Miklowitz DJ, Candan KA ym. A randomized trial of family focused therapy with populations at clinical high risk for psychosis: effects on interactional behavior. J Consult Clin Psychol 2014;82:90-101 «PMID: 24188511»PubMed
    136. Miklowitz DJ, O'Brien MP, Schlosser DA ym. Family-focused treatment for adolescents and young adults at high risk for psychosis: results of a randomized trial. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2014;53:848-58 «PMID: 25062592»PubMed
    137. McGorry PD, Nelson B, Amminger GP ym. Intervention in individuals at ultra-high risk for psychosis: a review and future directions. J Clin Psychiatry 2009;70:1206-12 «PMID: 19573499»PubMed
    138. Galletly C, Castle D, Dark F ym. Royal Australian and New Zealand College of Psychiatrists clinical practice guidelines for the management of schizophrenia and related disorders. Aust N Z J Psychiatry 2016;50:410-72 «PMID: 27106681»PubMed
    139. Penttilä M, Jääskeläinen E, Hirvonen N ym. Duration of untreated psychosis as predictor of long-term outcome in schizophrenia: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2014;205:88-94 «PMID: 25252316»PubMed
    140. Marshall M, Lewis S, Lockwood A ym. Association between duration of untreated psychosis and outcome in cohorts of first-episode patients: a systematic review. Arch Gen Psychiatry 2005;62:975-83 «PMID: 16143729»PubMed
    141. Goff DC, Falkai P, Fleischhacker WW ym. The Long-Term Effects of Antipsychotic Medication on Clinical Course in Schizophrenia. Am J Psychiatry 2017;174:840-849 «PMID: 28472900»PubMed
    142. Bryce SD, Rossell SL, Lee SJ ym. Neurocognitive and Self-efficacy Benefits of Cognitive Remediation in Schizophrenia: A Randomized Controlled Trial. J Int Neuropsychol Soc 2018;24:549-562 «PMID: 29352823»PubMed
    143. Ventura J, Subotnik KL, Gretchen-Doorly D ym. Cognitive remediation can improve negative symptoms and social functioning in first-episode schizophrenia: A randomized controlled trial. Schizophr Res 2019;203:24-31 «PMID: 29128326»PubMed
    144. Morin L, Franck N. Rehabilitation Interventions to Promote Recovery from Schizophrenia: A Systematic Review. Front Psychiatry 2017;8:100 «PMID: 28659832»PubMed
    145. Mueser KT, McGurk SR. Schizophrenia. Lancet 2004;363:2063-72 «PMID: 15207959»PubMed
    146. Cullberg J. Psykoser. Stockholm: Bokförlaget Natur och Kultur 2000
    147. DeSisto M, Harding CM, McCormick RV ym. The Maine and Vermont three-decade studies of serious mental illness. II. Longitudinal course comparisons. Br J Psychiatry 1995;167:338-42 «PMID: 7496642»PubMed
    148. Meyer H, Taiminen T, Vuori T ym. Posttraumatic stress disorder symptoms related to psychosis and acute involuntary hospitalization in schizophrenic and delusional patients. J Nerv Ment Dis 1999;187:343-52 «PMID: 10379721»PubMed
    149. Alanen YO. Skitsofrenian syyt ja tarpeenmukainen hoito. Juva: WSOY, 1993
    150. Barrowclough C, Tarrier N, Lewis S ym. Randomised controlled effectiveness trial of a needs-based psychosocial intervention service for carers of people with schizophrenia. Br J Psychiatry 1999;174:505-11 «PMID: 10616628»PubMed
    151. Rosenbaum B, Valbak K, Harder S ym. Treatment of patients with first-episode psychosis: two-year outcome data from the Danish National Schizophrenia Project. World Psychiatry 2006;5:100-3 «PMID: 16946951»PubMed
    152. Bustillo J, Lauriello J, Horan W ym. The psychosocial treatment of schizophrenia: an update. Am J Psychiatry 2001;158:163-75 «PMID: 11156795»PubMed
    153. Penn DL, Waldheter EJ, Perkins DO ym. Psychosocial treatment for first-episode psychosis: a research update. Am J Psychiatry 2005;162:2220-32 «PMID: 16330584»PubMed
    154. Alanen YO, Anttinen EE, Kokkola A, ym. Treatment and rehabilitation of schizophrenic psychoses. The Finnish treatment model. Nord J Psychiatry 1990;44(Suppl 22):1-65
    155. Johnson S, Thornicroft G, Phelan M, Slade M. Assessing needs for mental health services. Kirjassa: Thronicroft G, Tansella M, toim. Mental Health Outcome Measures. Heidelberg: Springer Verlag, 1996
    156. Phelan M, Wykes T, Goldman H. Global function scales. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 1994;29:205-11 «PMID: 7992144»PubMed
    157. Leucht S, Cipriani A, Spineli L ym. Comparative efficacy and tolerability of 15 antipsychotic drugs in schizophrenia: a multiple-treatments meta-analysis. Lancet 2013;382:951-62 «PMID: 23810019»PubMed
    158. Leucht S, Leucht C, Huhn M ym. Sixty Years of Placebo-Controlled Antipsychotic Drug Trials in Acute Schizophrenia: Systematic Review, Bayesian Meta-Analysis, and Meta-Regression of Efficacy Predictors. Am J Psychiatry 2017;174:927-942 «PMID: 28541090»PubMed
    159. Kumar A, Datta SS, Wright SD ym. Atypical antipsychotics for psychosis in adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD009582 «PMID: 24129841»PubMed
    160. Robinson DG, Schooler NR, Correll CU ym. Psychopharmacological Treatment in the RAISE-ETP Study: Outcomes of a Manual and Computer Decision Support System Based Intervention. Am J Psychiatry 2018;175:169-179 «PMID: 28945118»PubMed
    161. Carpenter WT Jr. Maintenance therapy of persons with schizophrenia. J Clin Psychiatry 1996;57 Suppl 9:10-8 «PMID: 8823345»PubMed
    162. Chowdhury NI, Remington G, Kennedy JL. Genetics of antipsychotic-induced side effects and agranulocytosis. Curr Psychiatry Rep 2011;13:156-65 «PMID: 21336863»PubMed
    163. Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T. (toim.) Psykiatria. 12., uudistettu painos 2017, Duodecim
    164. Tiihonen J, Suokas JT, Suvisaari JM ym. Polypharmacy with antipsychotics, antidepressants, or benzodiazepines and mortality in schizophrenia. Arch Gen Psychiatry 2012;69:476-83 «PMID: 22566579»PubMed
    165. Leucht S, Samara M, Heres S ym. Dose Equivalents for Antipsychotic Drugs: The DDD Method. Schizophr Bull 2016;42 Suppl 1:S90-4 «PMID: 27460622»PubMed
    166. Tiihonen J, Wahlbeck K, Lönnqvist J ym. Effectiveness of antipsychotic treatments in a nationwide cohort of patients in community care after first hospitalisation due to schizophrenia and schizoaffective disorder: observational follow-up study. BMJ 2006;333:224 «PMID: 16825203»PubMed
    167. Davis JM, Chen N, Glick ID. A meta-analysis of the efficacy of second-generation antipsychotics. Arch Gen Psychiatry 2003;60:553-64 «PMID: 12796218»PubMed
    168. Lewis SW, Davies L, Jones PB ym. Randomised controlled trials of conventional antipsychotic versus new atypical drugs, and new atypical drugs versus clozapine, in people with schizophrenia responding poorly to, or intolerant of, current drug treatment. Health Technol Assess 2006;10:iii-iv, ix-xi, 1-165 «PMID: 16707074»PubMed
    169. Rosenheck RA, Leslie DL, Sindelar J ym. Cost-effectiveness of second-generation antipsychotics and perphenazine in a randomized trial of treatment for chronic schizophrenia. Am J Psychiatry 2006;163:2080-9 «PMID: 17151158»PubMed
    170. Gaebel W, Riesbeck M, Wölwer W ym. Maintenance treatment with risperidone or low-dose haloperidol in first-episode schizophrenia. One-year results of a randomized controlled trial within the German Research Network on Schizophrenia. J Clin Psychiatry 2019, painossa
    171. Leucht S, Heres S, Kissling W ym. Evidence-based pharmacotherapy of schizophrenia. Int J Neuropsychopharmacol 2011;14:269-84 «PMID: 21208500»PubMed
    172. Bergman H, Bhoopathi PS, Soares-Weiser K. Benzodiazepines for antipsychotic-induced tardive dyskinesia. Cochrane Database Syst Rev 2018;1:CD000205 «PMID: 29352477»PubMed
    173. Dold M, Li C, Tardy M ym. Benzodiazepines for schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD006391 «PMID: 23152236»PubMed
    174. Zaman H, Sampson SJ, Beck AL ym. Benzodiazepines for psychosis-induced aggression or agitation. Cochrane Database Syst Rev 2017;12:CD003079 «PMID: 29219171»PubMed
    175. Kane JM, Leucht S, Carpenter D ym. The expert consensus guideline series. Optimizing pharmacologic treatment of psychotic disorders. Introduction: methods, commentary, and summary. J Clin Psychiatry 2003;64 Suppl 12:5-19 «PMID: 14640142»PubMed
    176. Brenner HD, Dencker SJ, Goldstein MJ ym. Defining treatment refractoriness in schizophrenia. Schizophr Bull 1990;16:551-61 «PMID: 1981813»PubMed
    177. Kissling W, Leucht S. Results of treatment of schizophrenia: is the glass half full or half empty? Int Clin Psychopharmacol 1999;14 Suppl 3:S11-4 «PMID: 10468329»PubMed
    178. Purhonen M, Koponen H, Tiihonen J ym. Outcome of patients after market withdrawal of thioridazine: a retrospective analysis in a nationwide cohort. Pharmacoepidemiol Drug Saf 2012;21:1227-31 «PMID: 22941581»PubMed
    179. Tiihonen J, Tanskanen A, Taipale H. 20-Year Nationwide Follow-Up Study on Discontinuation of Antipsychotic Treatment in First-Episode Schizophrenia. Am J Psychiatry 2018;175:765-773 «PMID: 29621900»PubMed
    180. Wunderink L, Nieboer RM, Wiersma D ym. Recovery in remitted first-episode psychosis at 7 years of follow-up of an early dose reduction/discontinuation or maintenance treatment strategy: long-term follow-up of a 2-year randomized clinical trial. JAMA Psychiatry 2013;70:913-20 «PMID: 23824214»PubMed
    181. Moilanen J, Haapea M, Miettunen J ym. Characteristics of subjects with schizophrenia spectrum disorder with and without antipsychotic medication - a 10-year follow-up of the Northern Finland 1966 Birth Cohort study. Eur Psychiatry 2013;28:53-8 «PMID: 21920710»PubMed
    182. Tiihonen J, Mittendorfer-Rutz E, Torniainen M ym. Mortality and Cumulative Exposure to Antipsychotics, Antidepressants, and Benzodiazepines in Patients With Schizophrenia: An Observational Follow-Up Study. Am J Psychiatry 2016;173:600-6 «PMID: 26651392»PubMed
    183. Vermeulen J, van Rooijen G, Doedens P ym. Antipsychotic medication and long-term mortality risk in patients with schizophrenia; a systematic review and meta-analysis. Psychol Med 2017;47:2217-2228 «PMID: 28397632»PubMed
    184. Vermeulen JM, van Rooijen G, van de Kerkhof MPJ ym. Clozapine and Long-Term Mortality Risk in Patients With Schizophrenia: A Systematic Review and Meta-analysis of Studies Lasting 1.1-12.5 Years. Schizophr Bull 2019;45:315-329 «PMID: 29697804»PubMed
    185. Taipale H, Mittendorfer-Rutz E, Alexanderson K ym. Antipsychotics and mortality in a nationwide cohort of 29,823 patients with schizophrenia. Schizophr Res 2018;197:274-280 «PMID: 29274734»PubMed
    186. Hansen TE, Casey DE, Hoffman WF. Neuroleptic intolerance. Schizophr Bull 1997;23:567-82 «PMID: 9365996»PubMed
    187. Schneider-Thoma J, Efthimiou O, Bighelli I ym. Second-generation antipsychotic drugs and short-term somatic serious adverse events: a systematic review and meta-analysis. Lancet Psychiatry 2019;6:753-765 «PMID: 31320283»PubMed
    188. Tiihonen J, Tanskanen A, Bell JS ym. Long-term treatment with clozapine and other antipsychotic drugs and the risk of haematological malignancies in people with schizophrenia: a nationwide case-control and cohort study in Finland. Lancet Psychiatry 2022;9:353-362 «PMID: 35334224»PubMed
    189. Siskind D, Myles N, Kisely S. Clozapine-balancing the body and the mind. Lancet Psychiatry 2022;9:338-339 «PMID: 35334223»PubMed
    190. Eum S, Hill SK, Rubin LH ym. Cognitive burden of anticholinergic medications in psychotic disorders. Schizophr Res 2017;190:129-135 «PMID: 28390849»PubMed
    191. Sathienluckana T, Unaharassamee W, Suthisisang C ym. Anticholinergic discontinuation and cognitive functions in patients with schizophrenia: a pharmacist-physician collaboration in the outpatient department. Integr Pharm Res Pract 2018;7:161-171 «PMID: 30464898»PubMed
    192. Ang MS, Abdul Rashid NA, Lam M ym. The Impact of Medication Anticholinergic Burden on Cognitive Performance in People With Schizophrenia. J Clin Psychopharmacol 2017;37:651-656 «PMID: 29016375»PubMed
    193. Bergman H, Soares-Weiser K. Anticholinergic medication for antipsychotic-induced tardive dyskinesia. Cochrane Database Syst Rev 2018;1:CD000204 «PMID: 29341071»PubMed
    194. Lima AR, Soares-Weiser K, Bacaltchuk J ym. Benzodiazepines for neuroleptic-induced acute akathisia. Cochrane Database Syst Rev 2002;:CD001950 «PMID: 11869614»PubMed
    195. Janno S, Holi MM, Tuisku K ym. Validity of Simpson-Angus Scale (SAS) in a naturalistic schizophrenia population. BMC Neurol 2005;5:5 «PMID: 15774006»PubMed
    196. Tiihonen J, Haukka J, Taylor M ym. A nationwide cohort study of oral and depot antipsychotics after first hospitalization for schizophrenia. Am J Psychiatry 2011;168:603-9 «PMID: 21362741»PubMed
    197. Gilmer TP, Dolder CR, Lacro JP ym. Adherence to treatment with antipsychotic medication and health care costs among Medicaid beneficiaries with schizophrenia. Am J Psychiatry 2004;161:692-9 «PMID: 15056516»PubMed
    198. Tharyan P, Adams CE. Electroconvulsive therapy for schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD000076 «PMID: 15846598»PubMed
    199. Chanpattana W, Chakrabhand ML, Sackeim HA ym. Continuation ECT in treatment-resistant schizophrenia: a controlled study. J ECT 1999;15:178-92 «PMID: 10492856»PubMed
    200. Chanpattana W, Chakrabhand ML, Buppanharun W ym. Effects of stimulus intensity on the efficacy of bilateral ECT in schizophrenia: a preliminary study. Biol Psychiatry 2000;48:222-8 «PMID: 10924665»PubMed
    201. Goswami U, Kumar U, Singh B. Efficacy of Electroconvulsive Therapy in Treatment Resistant Schizophreinia : A double-blind study. Indian J Psychiatry 2003;45:26-9 «PMID: 21206809»PubMed
    202. Braga RJ, Petrides G. The combined use of electroconvulsive therapy and antipsychotics in patients with schizophrenia. J ECT 2005;21:75-83 «PMID: 15905747»PubMed
    203. Hawkins JM, Archer KJ, Strakowski SM ym. Somatic treatment of catatonia. Int J Psychiatry Med 1995;25:345-69 «PMID: 8822386»PubMed
    204. Petrides G, Malur C, Braga RJ ym. Electroconvulsive therapy augmentation in clozapine-resistant schizophrenia: a prospective, randomized study. Am J Psychiatry 2015;172:52-8 «PMID: 25157964»PubMed
    205. Fenton WS, McGlashan TH, Victor BJ ym. Symptoms, subtype, and suicidality in patients with schizophrenia spectrum disorders. Am J Psychiatry 1997;154:199-204 «PMID: 9016268»PubMed
    206. Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
    207. ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
    208. Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
    209. Koponen HJ, Leinonen E, Lepola U. Fluvoxamine increases the clozapine serum levels significantly. Eur Neuropsychopharmacol 1996;6:69-71 «PMID: 8866941»PubMed
    210. Lehman AF, Lieberman JA, Dixon LB ym. Practice guideline for the treatment of patients with schizophrenia, second edition. Am J Psychiatry 2004;161:1-56 «PMID: 15000267»PubMed
    211. Haukka J, Tiihonen J, Härkänen T ym. Association between medication and risk of suicide, attempted suicide and death in nationwide cohort of suicidal patients with schizophrenia. Pharmacoepidemiol Drug Saf 2008;17:686-96 «PMID: 18327869»PubMed
    212. Dumaine ML. Meta-analysis of interventions with co-occurring disorders of severe mental illness and substance abuse: implications for social work practice. Res Soc Work Pract 2003;13:142-65
    213. De Witte NA, Crunelle CL, Sabbe B ym. Treatment for outpatients with comorbid schizophrenia and substance use disorders: a review. Eur Addict Res 2014;20:105-14 «PMID: 24192558»PubMed
    214. Barrowclough C, Haddock G, Fitzsimmons M, Johnson R. Treatment development for psychosis and co-occurring substance misuse: A descriptive review. J Mental Health 2006;6:619-32
    215. Alkoholiongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
    216. Frogley C, Taylor D, Dickens G ym. A systematic review of the evidence of clozapine's anti-aggressive effects. Int J Neuropsychopharmacol 2012;15:1351-71 «PMID: 22339930»PubMed
    217. Lehman AF, Steinwachs DM. Translating research into practice: the Schizophrenia Patient Outcomes Research Team (PORT) treatment recommendations. Schizophr Bull 1998;24:1-10 «PMID: 9502542»PubMed
    218. Practice guideline for the treatment of patients with schizophrenia. American Psychiatric Association. Am J Psychiatry 1997;154:1-63 «PMID: 9090368»PubMed
    219. Alanen YO, Ugelstad E, Armelius B-Å, toim. Early treatment for schizophrenic patients. Scandinavian psychotherapeutic approaches. Oslo: Scandinavian University Press, 1994
    220. Alanen YO. Skitsofrenian hoito. Duodecim 1984;100:1329-38
    221. Nordling E. Mitä toipumisorientaatio tarkoittaa mielenterveystyössä?
    222. Khoury B, Lecomte T, Gaudiano BA ym. Mindfulness interventions for psychosis: a meta-analysis. Schizophr Res 2013;150:176-84 «PMID: 23954146»PubMed
    223. Buonocore M, Spangaro M, Bechi M ym. Integrated cognitive remediation and standard rehabilitation therapy in patients of schizophrenia: persistence after 5years. Schizophr Res 2018;192:335-339 «PMID: 28545942»PubMed
    224. Twamley EW, Thomas KR, Burton CZ ym. Compensatory cognitive training for people with severe mental illnesses in supported employment: A randomized controlled trial. Schizophr Res 2019;203:41-48 «PMID: 28823720»PubMed
    225. McGurk SR, Mueser KT, Xie H ym. Cognitive Enhancement Treatment for People With Mental Illness Who Do Not Respond to Supported Employment: A Randomized Controlled Trial. Am J Psychiatry 2015;172:852-61 «PMID: 25998278»PubMed
    226. Medalia A, Saperstein AM. Does cognitive remediation for schizophrenia improve functional outcomes? Curr Opin Psychiatry 2013;26:151-7 «PMID: 23318663»PubMed
    227. Richter D, Hoffmann H. Independent housing and support for people with severe mental illness: systematic review. Acta Psychiatr Scand 2017;136:269-279 «PMID: 28620944»PubMed
    228. McPherson P, Krotofil J, Killaspy H. Mental health supported accommodation services: a systematic review of mental health and psychosocial outcomes. BMC Psychiatry 2018;18:128 «PMID: 29764420»PubMed
    229. Partti K, Vasankari T, Kanervisto M ym. Lung function and respiratory diseases in people with psychosis: population-based study. Br J Psychiatry 2015;207:37-45 «PMID: 25858177»PubMed
    230. WHO Guidelines. Management of physical health conditions in adults with severe mental disorders.
    231. Rüther T, Bobes J, De Hert M ym. EPA guidance on tobacco dependence and strategies for smoking cessation in people with mental illness. Eur Psychiatry 2014;29:65-82 «PMID: 24485753»PubMed
    232. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
    233. Rouhos A, Raaska K. Tupakointi ja lääkeinteraktiot. Duodecim 2012;128:1073-80
    234. Castle DJ, Galletly CA, Dark F ym. The 2016 Royal Australian and New Zealand College of Psychiatrists guidelines for the management of schizophrenia and related disorders. Med J Aust 2017;206:501-505 «PMID: 28918734»PubMed
    235. Keto J ym. Mielenterveyden häiriöistä kärsivien tupakasta vieroitus. Duodecim 2015;131(9):855-61
    236. Taylor G, McNeill A, Girling A ym. Change in mental health after smoking cessation: systematic review and meta-analysis. BMJ 2014;348:g1151 «PMID: 24524926»PubMed
    237. Vermeulen JM, Schirmbeck F, Blankers M ym. Association Between Smoking Behavior and Cognitive Functioning in Patients With Psychosis, Siblings, and Healthy Control Subjects: Results From a Prospective 6-Year Follow-Up Study. Am J Psychiatry 2018;175:1121-1128 «PMID: 30138044»PubMed
    238. Wang YY, Wang S, Zheng W ym. Cognitive functions in smoking and non-smoking patients with schizophrenia: A systematic review and meta-analysis of comparative studies. Psychiatry Res 2019;272:155-163 «PMID: 30583258»PubMed
    239. Annamalai A, Kosir U, Tek C. Prevalence of obesity and diabetes in patients with schizophrenia. World J Diabetes 2017;8:390-396 «PMID: 28861176»PubMed
    240. Correll CU, Detraux J, De Lepeleire J ym. Effects of antipsychotics, antidepressants and mood stabilizers on risk for physical diseases in people with schizophrenia, depression and bipolar disorder. World Psychiatry 2015;14:119-36 «PMID: 26043321»PubMed
    241. Keinänen J, Mantere O, Kieseppä T ym. Early insulin resistance predicts weight gain and waist circumference increase in first-episode psychosis--A one year follow-up study. Schizophr Res 2015;169:458-463 «PMID: 26589392»PubMed
    242. Cooper SJ, Reynolds GP, With expert co-authors (in alphabetical order):. ym. BAP guidelines on the management of weight gain, metabolic disturbances and cardiovascular risk associated with psychosis and antipsychotic drug treatment. J Psychopharmacol 2016;30:717-48 «PMID: 27147592»PubMed
    243. Pringsheim T, Kelly M, Urness D ym. Physical Health and Drug Safety in Individuals with Schizophrenia. Can J Psychiatry 2017;62:673-683 «PMID: 28718324»PubMed
    244. Vancampfort D, Firth J, Correll CU ym. The impact of pharmacological and non-pharmacological interventions to improve physical health outcomes in people with schizophrenia: a meta-review of meta-analyses of randomized controlled trials. World Psychiatry 2019;18:53-66 «PMID: 30600626»PubMed
    245. Stubbs B, Firth J, Berry A ym. How much physical activity do people with schizophrenia engage in? A systematic review, comparative meta-analysis and meta-regression. Schizophr Res 2016;176:431-440 «PMID: 27261419»PubMed
    246. Stubbs B, Vancampfort D, Hallgren M ym. EPA guidance on physical activity as a treatment for severe mental illness: a meta-review of the evidence and Position Statement from the European Psychiatric Association (EPA), supported by the International Organization of Physical Therapists in Mental Health (IOPTMH). Eur Psychiatry 2018;54:124-144 «PMID: 30257806»PubMed
    247. Vancampfort D, Firth J, Schuch FB ym. Sedentary behavior and physical activity levels in people with schizophrenia, bipolar disorder and major depressive disorder: a global systematic review and meta-analysis. World Psychiatry 2017;16:308-315 «PMID: 28941119»PubMed
    248. Viertiö S, Sainio P, Koskinen S ym. Mobility limitations in persons with psychotic disorder: findings from a population-based survey. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2009;44:325-32 «PMID: 18802653»PubMed
    249. Ashdown-Franks G, Firth J, Carney R ym. Exercise as Medicine for Mental and Substance Use Disorders: A Meta-review of the Benefits for Neuropsychiatric and Cognitive Outcomes. Sports Med 2020;50:151-170 «PMID: 31541410»PubMed
    250. Killaspy H, Priebe S, McPherson P ym. Predictors of moving on from mental health supported accommodation in England: national cohort study. Br J Psychiatry 2019;:1-7 «PMID: 31046864»PubMed
    251. McCrone P, Craig TK, Power P ym. Cost-effectiveness of an early intervention service for people with psychosis. Br J Psychiatry 2010;196:377-82 «PMID: 20435964»PubMed
    252. Grawe RW, Falloon IR, Widen JH ym. Two years of continued early treatment for recent-onset schizophrenia: a randomised controlled study. Acta Psychiatr Scand 2006;114:328-36 «PMID: 17022792»PubMed
    253. Oud MJ, Meyboom-de Jong B. Somatic diseases in patients with schizophrenia in general practice: their prevalence and health care. BMC Fam Pract 2009;10:32 «PMID: 19426545»PubMed
    254. Goldman LS. Medical illness in patients with schizophrenia. J Clin Psychiatry 1999;60 Suppl 21:10-5 «PMID: 10548136»PubMed
    255. Malone D, Newron-Howes G, Simmonds S ym. Community mental health teams (CMHTs) for people with severe mental illnesses and disordered personality. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD000270 «PMID: 17636625»PubMed
    256. Pharoah F, Mari J, Rathbone J ym. Family intervention for schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD000088 «PMID: 21154340»PubMed
    257. Salokangas RK. Psychosocial outcome in schizophrenia and psychotherapeutic orientation. Acta Psychiatr Scand 1986;74:497-506 «PMID: 3812012»PubMed
    258. Lin HC, Tian WH, Chen CS ym. The association between readmission rates and length of stay for schizophrenia: a 3-year population-based study. Schizophr Res 2006;83:211-4 «PMID: 16504482»PubMed
    259. Berry K, Ford S, Jellicoe-Jones L ym. PTSD symptoms associated with the experiences of psychosis and hospitalisation: a review of the literature. Clin Psychol Rev 2013;33:526-38 «PMID: 23500156»PubMed
    260. Melle I, Friis S, Hauff E ym. The importance of ward atmosphere in inpatient treatment of schizophrenia on short-term units. Psychiatr Serv 1996;47:721-6 «PMID: 8807685»PubMed
    261. Macpherson R, Edwards TR, Chilvers R ym. Twenty-four hour care for schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD004409 «PMID: 19370601»PubMed
    262. Caplan B, Schutt RK, Turner WM ym. Change in neurocognition by housing type and substance abuse among formerly homeless seriously mentally ill persons. Schizophr Res 2006;83:77-86 «PMID: 16504484»PubMed
    263. Chan H, Inoue S, Shimodera S ym. Residential program for long-term hospitalized persons with mental illness in Japan: Randomized controlled trial. Psychiatry Clin Neurosci 2007;61:515-21 «PMID: 17875030»PubMed
    264. Ziguras SJ, Stuart GW. A meta-analysis of the effectiveness of mental health case management over 20 years. Psychiatr Serv 2000;51:1410-21 «PMID: 11058189»PubMed
    265. Björkman T, Hansson L. Case management for individuals with a severe mental illness: a 6-year follow-up study. Int J Soc Psychiatry 2007;53:12-22 «PMID: 17333948»PubMed
    266. Dieterich M, Irving CB, Bergman H ym. Intensive case management for severe mental illness. Cochrane Database Syst Rev 2017;1:CD007906 «PMID: 28067944»PubMed
    267. Burns T, Catty J, Dash M ym. Use of intensive case management to reduce time in hospital in people with severe mental illness: systematic review and meta-regression. BMJ 2007;335:336 «PMID: 17631513»PubMed
    268. Killaspy H, Bebbington P, Blizard R ym. The REACT study: randomised evaluation of assertive community treatment in north London. BMJ 2006;332:815-20 «PMID: 16543298»PubMed
    269. van Os J. Schizophrenia treatment: content versus delivery. Acta Psychiatr Scand Suppl 2009;:29-32 «PMID: 19132964»PubMed
    270. Tempier R, Balbuena L, Garety P ym. Does assertive community outreach improve social support? Results from the Lambeth Study of early-episode psychosis. Psychiatr Serv 2012;63:216-22 «PMID: 22388528»PubMed
    271. Nordentoft M, Øhlenschlaeger J, Thorup A ym. Deinstitutionalization revisited: a 5-year follow-up of a randomized clinical trial of hospital-based rehabilitation versus specialized assertive intervention (OPUS) versus standard treatment for patients with first-episode schizophrenia spectrum disorders. Psychol Med 2010;40:1619-26 «PMID: 20059798»PubMed
    272. Seppälä J, De Vita I, Jämsä T ym. Mobile Phone and Wearable Sensor-Based mHealth Approaches for Psychiatric Disorders and Symptoms: Systematic Review. JMIR Ment Health 2019;6:e9819 «PMID: 30785404»PubMed
    273. Garrido G, Penadés R, Barrios M ym. Computer-assisted cognitive remediation therapy in schizophrenia: Durability of the effects and cost-utility analysis. Psychiatry Res 2017;254:198-204 «PMID: 28463718»PubMed
    274. Firth J, Cotter J, Torous J ym. Mobile Phone Ownership and Endorsement of "mHealth" Among People With Psychosis: A Meta-analysis of Cross-sectional Studies. Schizophr Bull 2016;42:448-55 «PMID: 26400871»PubMed
    275. Krzystanek M, Borkowski M, Skalacka K ym. A telemedicine platform to improve clinical parameters in paranoid schizophrenia patients: Results of a one-year randomized study. Schizophr Res 2019;204:389-396 «PMID: 30154027»PubMed
    276. Guimond S, Keshavan MS, Torous JB. Towards remote digital phenotyping of cognition in schizophrenia. Schizophr Res 2019;208:36-38 «PMID: 31047724»PubMed
    277. Craig TK, Rus-Calafell M, Ward T ym. AVATAR therapy for auditory verbal hallucinations in people with psychosis: a single-blind, randomised controlled trial. Lancet Psychiatry 2018;5:31-40 «PMID: 29175276»PubMed
    278. Salokangas RKR. Skitsofrenian kulku ja ennuste Suomessa. Duodecim 1985;101:1666-75
    279. Kelly C, McCreadie RG, MacEwan T ym. Nithsdale schizophrenia surveys. 17. Fifteen year review. Br J Psychiatry 1998;172:513-7 «PMID: 9828992»PubMed
    280. Lauronen E, Miettunen J, Veijola J ym. Outcome and its predictors in schizophrenia within the Northern Finland 1966 Birth Cohort. Eur Psychiatry 2007;22:129-36 «PMID: 17129711»PubMed
    281. Jääskeläinen E, Juola P, Hirvonen N ym. A systematic review and meta-analysis of recovery in schizophrenia. Schizophr Bull 2013;39:1296-306 «PMID: 23172003»PubMed
    282. Bertelsen M, Jeppesen P, Petersen L ym. Course of illness in a sample of 265 patients with first-episode psychosis--five-year follow-up of the Danish OPUS trial. Schizophr Res 2009;107:173-8 «PMID: 18945593»PubMed
    283. Salokangas RKR, Stengård E, Räkköläinen V, Alanen YO, Kaljonen A. Uusien skitsofreniapotilaiden hoito ja ennuste (USP-projekti) V: Viiden vuoden ennuste. Reports of Psychiatria Fennica No 95. Helsinki 1991
    284. Brown S, Birtwistle J, Roe L ym. The unhealthy lifestyle of people with schizophrenia. Psychol Med 1999;29:697-701 «PMID: 10405091»PubMed
    285. Möller HJ, von Zerssen D. Course and outcome. Kirjassa: Hirsch SR, Weinberger DR toim. Schizophrenia. Oxford: Blackwell Science, 1995, s.106-127
    286. White C, Stirling J, Hopkins R ym. Predictors of 10-year outcome of first-episode psychosis. Psychol Med 2009;39:1447-56 «PMID: 19187566»PubMed
    287. Green MF, Kern RS, Braff DL ym. Neurocognitive deficits and functional outcome in schizophrenia: are we measuring the "right stuff"? Schizophr Bull 2000;26:119-36 «PMID: 10755673»PubMed
    288. Bowie CR, Leung WW, Reichenberg A ym. Predicting schizophrenia patients' real-world behavior with specific neuropsychological and functional capacity measures. Biol Psychiatry 2008;63:505-11 «PMID: 17662256»PubMed
    289. Eack SM, Newhill CE. Psychiatric symptoms and quality of life in schizophrenia: a meta-analysis. Schizophr Bull 2007;33:1225-37 «PMID: 17204532»PubMed
    290. Harrison G, Hopper K, Craig T ym. Recovery from psychotic illness: a 15- and 25-year international follow-up study. Br J Psychiatry 2001;178:506-17 «PMID: 11388966»PubMed
    291. Hjorthøj C, Stürup AE, McGrath JJ ym. Years of potential life lost and life expectancy in schizophrenia: a systematic review and meta-analysis. Lancet Psychiatry 2017;4:295-301 «PMID: 28237639»PubMed
    292. Brink M, Green A, Bojesen AB ym. Excess medical comorbidity and mortality across the lifespan in schizophrenia.: A nationwide Danish register study. Schizophr Res 2019;206:347-354 «PMID: 30527270»PubMed
    293. Tanskanen A, Tiihonen J, Taipale H. Mortality in schizophrenia: 30-year nationwide follow-up study. Acta Psychiatr Scand 2018;138:492-499 «PMID: 29900527»PubMed
    294. Oakley P, Kisely S, Baxter A ym. Increased mortality among people with schizophrenia and other non-affective psychotic disorders in the community: A systematic review and meta-analysis. J Psychiatr Res 2018;102:245-253 «PMID: 29723811»PubMed
    295. Tiihonen J, Lönnqvist J, Wahlbeck K ym. 11-year follow-up of mortality in patients with schizophrenia: a population-based cohort study (FIN11 study). Lancet 2009;374:620-7 «PMID: 19595447»PubMed
    296. Salokangas RK, Honkonen T, Stengård E ym. Mortality in chronic schizophrenia during decreasing number of psychiatric beds in Finland. Schizophr Res 2002;54:265-75 «PMID: 11950551»PubMed
    297. Saha S, Chant D, McGrath J. A systematic review of mortality in schizophrenia: is the differential mortality gap worsening over time? Arch Gen Psychiatry 2007;64:1123-31 «PMID: 17909124»PubMed
    298. McGlashan TH, Hoffman RE. Schizophrenia: Psychodynamic to neurodynamic theories. Kirjassa: Sadock B, Sadock V (toim.) Kaplan & Sadock's Comprehensive Textbook of Psychiatry. 8. painos. Philadephia: Williams & Wilkins, 2000 s. 1159-69
    299. Chan SKW, Chan SWY, Pang HH ym. Association of an Early Intervention Service for Psychosis With Suicide Rate Among Patients With First-Episode Schizophrenia-Spectrum Disorders. JAMA Psychiatry 2018;75:458-464 «PMID: 29617517»PubMed
    300. Jørgensen P, Mortensen PB. Cause of death in reactive psychosis. Acta Psychiatr Scand 1992;85:351-3 «PMID: 1605055»PubMed
    301. Goldman LS. Medical illness in patients with schizophrenia. J Clin Psychiatry 1999;60 Suppl 21:10-5 «PMID: 10548136»PubMed
    302. Seeman MV. Schizophrenia Mortality: Barriers to Progress. Psychiatr Q 2019;90:553-563 «PMID: 31147816»PubMed
    303. Rossau CD, Mortensen PB. Risk factors for suicide in patients with schizophrenia: nested case-control study. Br J Psychiatry 1997;171:355-9 «PMID: 9373425»PubMed
    304. Hermann R, Mattke S, Members of the OECD Mental Health Care Panel. Selecting indicators for the quality of mental health care at the health systems level in OECD countries. OECD Health Technical Papers No. 17. Paris: OECD, 2004. http://www.oecd.org/dataoecd/28/32/33865630.pdf
    305. Hu TW. Perspectives: an international review of the national cost estimates of mental illness, 1990-2003. J Ment Health Policy Econ 2006;9:3-13 «PMID: 16733267»PubMed
    306. Knapp M, Mangalore R, Simon J. The global costs of schizophrenia. Schizophr Bull 2004;30:279-93 «PMID: 15279046»PubMed
    307. Goeree R, Farahati F, Burke N ym. The economic burden of schizophrenia in Canada in 2004. Curr Med Res Opin 2005;21:2017-28 «PMID: 16368053»PubMed
    308. Wu EQ, Birnbaum HG, Shi L ym. The economic burden of schizophrenia in the United States in 2002. J Clin Psychiatry 2005;66:1122-9 «PMID: 16187769»PubMed
    309. Marcellusi A, Fabiano G, Viti R ym. Economic burden of schizophrenia in Italy: a probabilistic cost of illness analysis. BMJ Open 2018;8:e018359 «PMID: 29439067»PubMed
    310. Wu EQ, Birnbaum HG, Shi L ym. The economic burden of schizophrenia in the United States in 2002. J Clin Psychiatry 2005;66:1122-9 «PMID: 16187769»PubMed
    311. Davies LM, Drummond MF. Economics and schizophrenia: the real cost. Br J Psychiatry Suppl 1994;:18-21 «PMID: 7865193»PubMed
    312. Carr VJ, Neil AL, Halpin SA ym. Costs of schizophrenia and other psychoses in urban Australia: findings from the Low Prevalence (Psychotic) Disorders Study. Aust N Z J Psychiatry 2003;37:31-40 «PMID: 12534654»PubMed
    313. Parvinen P, Herse F, Väänänen J. Skitsofrenia -yleisin psykoosi: kustannukset ja hoidon kehitys. Helsinki: Lillrank & Co (moniste), 2007
    314. Knapp M, Almond S, Percudani. Costs of schizophrenia: A review. Kirjassa: Maj M, Sartorius N. Schizophrenia. WPA series evidence and experience in psychiatry. Chichester: John Wiley & Sons, 1999:407-54
    315. Jin H, Mosweu I. The Societal Cost of Schizophrenia: A Systematic Review. Pharmacoeconomics 2017;35:25-42 «PMID: 27557994»PubMed
    316. Chen HK, Hsieh CJ. Risk of gastrointestinal Hypomotility in schizophrenia and schizoaffective disorder treated with antipsychotics: A retrospective cohort study. Schizophr Res 2018;195:237-244 «PMID: 29107449»PubMed
    317. International Physical Health in Youth working group. Healthy Active Lives consensus statement 2013. «https://www.nice.org.uk/guidance/cg178/resources/healthy-active-lives-heal-consensus-statement-international-physical-health-in-youth-working-group-pdf-191766493»14

    A

    Alttius uusille skitsofreniajaksoille ja hoidon kesto

    Korkeasta uusiutumisriskistä johtuen uusiutumisvaiheita estävää psykoosilääkehoitoa tulisi ensimmäisen skitsofreniaryhmän psykoosin jälkeen jatkaa 2–5 vuotta hoitovasteen saavuttamisen jälkeenkin riippuen oireiden vaikeusasteesta ja potilaan herkkyydestä ulkoisille elämäntapahtumille.

    A

    Avohoidon moniammatilliset työryhmät ja vaikeasti psyykkiset sairaat potilaat

    Moniammatillisten työryhmien toteuttama avohoito, johon sisältyy aktiivisia kotikäyntejä, lisää vaikeasti psyykkisesti sairaiden potilaiden tyytyväisyyttä hoitoon.

    A

    Elintapainterventiot skitsofreniaa sairastavan painonhallinnassa

    Elintapainterventioista on hyötyä skitsofreniapotilaan painonhallinnassa.

    A

    Ensipsykoosin integroitu hoito

    Ensipsykoosipotilaille tarkoitetut integroidut hoito-ohjelmat, jotka sisältävät psykoedukatiivista perhehoitoa ja kognitiivis-behavioraalista hoitoa, lievittävät oireita, parantavat sosiaalista toimintakykyä ja vähentävät sairauden uusiutumisia tavanomaista hoitoa enemmän.

    A

    Klotsapiini hoitoresistentissä skitsofreniassa

    Klotsapiini on muita psykoosilääkkeitä tehokkaampi lääkehoitoresistentin skitsofrenian hoidossa.

    A

    Kognitiinen käyttäytymisterapia (KKT) skitsofreniapotilaiden psykoosioireiden hoidossa

    Kognitiivis-behavioraalinen terapia (KBT) lievittää hieman skitsofreniapotilaiden hallusinaatioita ja deluusioita.

    A

    Kognitiivinen remediaatio skitsofreniapotilaiden integroidussa hoidossa

    Kognitiivinen remediaatio lievittää muihin kuntoutustoimiin yhdistettynä skitsofreniapotilaiden negatiivisia oireita ja parantaa toimintakykyä.

    A

    Kognitiivinen remediaatio skitsofreniapotilaiden kognitiivisten puutosten hoidossa

    Kognitiivinen remediaatio parantaa skitsofreniapotilaiden toiminnanohjausta, tarkkaavaisuutta, sanallista muistia ja yleistä kognitiota sekä parantaa toimintakykyä muuhun kuntoutukseen yhdistettynä.

    A

    Kognitiivinen remediaatio skitsofreniapotilaiden negatiivisten oireiden hoidossa

    Kognitiivinen remediaatio lievittää skitsofreniapotilaiden negatiivisia oireita.

    A

    Kognitiivisen kuntoutuksen yhdistäminen skitsofreniapotilaiden työkuntoutukseen tai tuettuun työllistymiseen

    Kognitiivisen kuntoutuksen yhdistäminen työkuntoutukseen tai tuettuun työllistymiseen ilmeisesti parantaa skitsofreniapotilaiden työllistymismahdollisuuksia ja työssä suoriutumista.

    A

    Kotisairaanhoidon ja sairaalahoidon tulokset skitsofreniapotilailla

    Kotona toteutetussa kriisihoidossa hoitotulokset vastaavat tavanomaista sairaalahoitoa, mutta sekä potilas että omaiset ovat tyytyväisempiä hoitoon.

    A

    Lääkehoidon jatkuvuus skitsofreniapotilailla

    Lääkehoito toisen polven psykoosilääkkeillä keskeytyy harvemmin kuin ensimmäisen polven psykoosilääkkeillä.

    A

    Lääkemyöntyvyyden edistäminen skitsofreniapotilailla

    Lääkemyöntyvyyttä eri keinoin edistävät hoito-ohjelmat parantavat lääkehoidon säännöllisyyttä.

    A

    Masennuslääkkeet krooniseen skitsofreniaan liittyvien negatiivisten oireiden hoidossa

    Masennuslääkehoidon käyttö psykoosilääkehoidon rinnalla parantaa negatiivisten oireiden hoitovastetta.

    A

    Pitkävaikutteinen psykoosilääkeinjektio ja potilaiden pitkäaikaishoidon tulos

    Pitkävaikutteinen psykoosilääkeinjektio vähentää uusiutuvia sairaalahoitojaksoja ja hoitojen epäonnistumisia.

    A

    Psykoedukaation hyödyt skitsofreniapotilaiden omaisille

    Omaisten osallistuminen psykoedukaatioon vähentää omaisten kokemaa kuormitusta ja saattaa vähentää kaikenlaista oireilua, kielteisiä potilaasta huolehtimiseen liittyviä kokemuksia ja epäadekvaatteja tunneilmaisuja (expressed emotion).

    A

    Psykoedukatiiviset perheinterventiot skitsofreniapotilaan hoidossa

    Psykoedukatiiviset perheinterventiot vähentävät psykoosirelapsin ja uuden sairaalahoidon riskiä sekä parantavat lääkemyöntyvyyttä.

    A

    Psykoosilääkehoidon teho skitsofrenian akuuttioireiden hoidossa

    Psykoosilääkkeet ovat tehokkaita skitsofrenian akuuttioireiston hoidossa. Klotsapiinin muita psykoosilääkkeitä parempaa tehoa lukuun ottamatta eri lääkeryhmien välillä ei ole suuria tehoeroja skitsofreniaa sairastavien potilaiden hoidossa.

    A

    Relapsin estäminen psykoosilääkkeillä

    Psykoosilääkkeet ovat tehokkaita uusien psykoosivaiheiden estossa.

    A

    Skitsofreniapotilaan masennuksen lääkehoito

    Serotoniiniselektiiviset masennuslääkkeet ja mirtatsapiini ovat tehokkaita skitsofreniapotilaan masennuksen akuuttihoidossa.

    A

    Skitsofreniapotilaiden tuettu työllistyminen

    Yksilöllinen tuettu työllistyminen (Individual Placement and Support, IPS) parantaa työharjoittelua paremmin vaikeasta mielenterveyden häiriöstä, skitsofrenia mukaan luettuna, kärsivien potilaiden työllistymistä ja selviytymistä avoimilla työmarkkinoilla.

    B

    Avohoidossa annettu ensipsykoosin sairaalakuntoutus

    Avohoidossa annettu kuntoutus vähentää ilmeisesti sairaalahoidon tarvetta verrattuna pitkän sairaalahoidon aikana toteutettuun ensipsykoosin kuntoutukseen seuraavina vuosina.

    B

    Erot toisen polven psykoosilääkkeiden haittaoireissa

    Psykoosilääkkeissä on eroja haittaoirekirjossa.

    B

    Integroitu psykososiaalinen interventio ja psykoosiriski

    Useita psykososiaalisia hoitomuotoja sisältävä integroitu interventio ilmeisesti vähentää psykoottisen häiriön riskiä varhaisessa psykoosiriskissä olevilla potilailla.

    B

    Klotsapiini verrattuna olantsapiiniin itsemurhien ehkäisyssä psykoosipotilailla

    Klotsapiini on ilmeisesti olantsapiinia tehokkaampi itsetuhoisuuden hoidossa psykoosipotilailla.

    B

    Kognitiivinen kotikuntoutus (adaptaatio) skitsofreniapotilailla

    Elinympäristön muokkaaminen kompensoimaan potilaan kognitiivisia puutosoireita (kognitiivinen adaptaatio) todennäköisesti parantaa avohoitopotilaan sosiaalista toimintakykyä.

    B

    Kognitiivinen käyttäytymislyhytterapia skitsofrenian hoidossa

    Kognitiivinen lyhytterapia lievittää ilmeisesti skitsofrenian positiivisia oireita.

    B

    Kognitiivinen käyttäytymisterapia psykoosin negatiivisten oireiden hoidossa

    Tavanomainen psykoosien hoitoon tarkoitettu kognitiivinen käyttäytymisterapia ei ilmeisesti ole tehokas negatiivisten oireiden hoidossa.

    B

    Liikunnan vaikutukset skitsofreniaa sairastavien mielenterveyteen

    Liikunta ilmeisesti helpottaa skitsofreniaa sairastavien psykiatrisia oireita, parantaa kognitiota ja elämänlaatua.

    B

    Lyhytkestoinen koulutuksellinen terapia (psykoedukaatio) ja psykoosien uusiutuminen

    Lyhytkestoinen koulutuksellinen terapia todennäköisesti parantaa lääkehoitomyöntyvyyttä ja vähentää psykoosin uusiutumisriskiä.

    B

    Metakognitiivinen terapia deluusioiden hoidossa

    Metakognitiivinen terapia lienee tehokas deluusioiden hoidossa.

    B

    Metformiini skitsofreniaa sairastavan painonhallinnassa

    Metformiinista on ilmeisesti hyötyä skitsofreniaa sairastavan painonhallinnassa.

    B

    Mielialan tasaajat klotsapiiniresistentin skitsofrenian hoidossa

    Mielialan tasaajista lamotrigiini, topiramaatti ja natriumvalproaatti ilmeisesti lisäävät klotsapiinihoidon vastetta.

    B

    Musiikkiterapia skitsofreniapotilaiden hoidon osana

    Musiikkiterapia muun hoidon lisänä ilmeisesti lievittää psykoosin negatiivisia ja yleisoireita sekä parantaa sosiaalista toimintakykyä ja elämänlaatua, mikäli hoitokertoja on vähintään kymmenen.

    B

    Psykiatrisen sairaalahoidon pituus

    Lyhyet suunnitelmalliset hoitojaksot eivät näytä johtavan sairaalahoitojen uusiutumiseen tai hoitojärjestelmän ulkopuolelle ajautumiseen.

    B

    Psykoosirelapsin varomerkkien tunnistaminen

    Psykoosirelapsin varomerkkien tunnistamisen harjoittelu ilmeisesti vähentää relapsin ja uuden sairaalahoidon riskiä.

    B

    Ryhmämuotoinen kuvataideterapia skitsofreniapotilaiden hoidossa

    Ryhmämuotoinen kuvataideterapia muun hoidon lisänä todennäköisesti ei paranna siihen motivoituneiden skitsofreniapotilaiden oireita eikä toimintakykyä.

    B

    Skitsofreniapotilaiden sosiaalisten taitojen harjoittelu

    Sosiaalisten taitojen harjoittelu todennäköisesti parantaa skitsofreniapotilaiden sosiaalisia vuorovaikutustaitoja verrattuna tavanomaiseen hoitoon.

    B

    Tietoinen läsnäolo (mindfulness) yhdistettynä psykoedukaatioon tai kognitiiviseen terapiaan skitsofreniapotilaiden hoidossa

    Tietoinen läsnäolo psykoedukaatioon tai kognitiiviseen terapiaan yhdistettynä ilmeisesti parantaa potilaiden psyykkisiä oireita ja toimintakykyä.

    B

    Toisen polven psykoosilääkkeet skitsofreniaan liittyvien affektiivisten oireiden hoidossa

    Toisen polven psykoosilääkkeet ovat ilmeisesti tehokkaita skitsofreniaan liittyvien affektiivisten oireiden hoidossa.

    B

    Toisen polven psykoosilääkkeet skitsofreniaan liittyvien negatiivisten oireiden hoidossa

    Toisen polven psykoosilääkkeet ovat ilmeisesti tehokkaita skitsofreniaan liittyvien negatiivisten oireiden hoidossa, mutta hoitovaste on positiivisia oireita pienempi.

    C

    Aivokuvantaminen skitsofreniapotilaan ensipsykoosissa

    Rutiininomainen ensipsykoosipotilaiden kuvantaminen ilman neurologisia oireita ei näytä tuottavan diagnostista lisähyötyä.

    C

    Bentsodiatsepiinit skitsofrenian akuuttivaiheen hoidossa

    Akuutin psykoosin hoidossa bentsodiatsepiinien yhdistämisestä psykoosilääkitykseen ei liene merkittävää hyötyä.

    C

    Elektrokonvulsiivinen terapia (ECT) hoitoresistentissä skitsofreniassa

    Elektrokonvulsiivinen terapia lienee tehokas hoitoresistentin skitsofrenian hoito.

    C

    Ensipsykoosipotilaiden psykodynaaminen supportiivinen terapia

    Supportiivinen psykodynaaminen terapia saattaa lievittää positiivisia oireita ja parantaa toimintakykyä ensipsykoosipotilailla.

    C

    Kahden psykoosilääkkeen samanaikainen käyttö

    Osa potilaista saattaa hyötyä hyötyy kahden psykoosilääkkeen samanaikaisesta käytöstä. Aripipratsolilisälääkitys on tutkimuksissa vähentänyt negatiivisia oireita.

    C

    KBT ja skitsofreniapotilaiden käskevät ääniharhat

    Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KBT) todennäköisesti saattaa parantaa lääkehoidosta huolimatta jatkuvien käskevien ääniharhojen kanssa selviytymistä.

    C

    Klotsapiini itsemurhien ehkäisyssä

    Klotsapiini saattaa olla myös muita antipsykootteja tehokkaampi itsemurhien ehkäisyssä.

    C

    Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) skitsofreniapotilaiden psykoosirelapsien ehkäisynä

    Pelkästään oireiden hoitoon fokusoitu kognitiivis-behavioraalinen terapia näyttää olevan tehoton relapsien ehkäisyssä.

    C

    Kognitiivinen terapia lääkehoidosta kieltäytyville skitsofreniapotilaille

    Lääkehoidosta kieltäytyneillä potilailla kognitiivinen terapia verrattuna pelkkään seurantaan saattaa lievittää psykoosin oireita hoitoon motivoituneilla.

    C

    Liikunta ja skitsofreniapotilaiden kognitiivinen kuntoutus

    Liikunta saattaa parantaa kognitiivisen remediaation vaikuttavuutta toimintakykyyn.

    C

    Liikunta skitsofrenian hoidossa

    Muun hoidon lisänä suoritettu aerobinen tai lihasvoimaharjoittelu saattaa lievittää psykoosin oireita ja ahdistuneisuutta. Progressiivinen lihasrentoutus saattaa lievittää ahdistusta ja psyykkistä stressiä.

    C

    Omega-3-rasvahapot psykoosiriskipotilaan hoidossa

    Pitkäketjuisten monityydyttymättömien omega-3-rasvahapojen tehosta psykoosiriskissä olevien hoidossa on saatu ristiriitaisia tuloksia.

    C

    Perhefokusoitu koulutuksellinen terapia ja psykoosiriski

    Perhefokusoitu psykososiaalinen interventio saattaa parantaa perheen sisäistä kommunikaatiota ja vähentää psykoosiriskissä olevan psykoottisia oireita.

    C

    Psykodynaaminen yksilöpsykoterapia skitsofrenian hoidossa

    Niukka näyttö viittaa siihen, että oivallukseen ja psykodynaamisiin tulkintoihin perustuvasta psykoterapiasta ei liene hyötyä skitsofrenian hoidossa.

    C

    Psykoosilääkityksen ja psykososiaalisen intervention yhdistäminen psykoosiriskipotilailla

    Psykoosilääkkeen yhdistäminen psykososiaaliseen interventioon saattaa vähentää psykoottista ja muuta oireilua ja parantaa toimintakykyä mutta tuskin soveltuu ensivaiheen hoidoksi psykoosiriskissä olevilla potilailla.

    C

    Psykoosiriskissä olevan kognitiivinen psykoterapia (KBT)

    Kognitiivinen psykoterapia (KKT) saattaa siirtää psykoottisen häiriön puhkeamista ja vähentää psykoottisia oireita sekä saattaa olla kustannustehokasta psykoosiriskissä olevilla potilailla.

    C

    Psykoosiriskissä olevan potilaan psykoosilääkitys

    Psykoosilääkitys saattaa siirtää psykoottisen häiriön puhkeamista ja vähentää vaimentuneita psykoottisia oireita psykoosiriskissä olevilla potilailla.

    C

    Skitsofreniapotilaan häpeäleiman hoito

    Sisäistetyn häpeäleiman purkamiseen tarkoitettu ryhmähoito saattaa vähentää häpeäleiman kokemusta sekä parantaa itsevarmuutta ja ymmärrystä omasta sairaudesta.

    C

    Skitsofreniapotilaiden sosiaalisen kognition hoito-ohjelmat

    Sosiaalisen kognition hoito-ohjelmat saattavat parantaa sosiaalista toimintakykyä.

    C

    Sosiaalisen ja skitsofreniapotilaiden yleisen kognition kuntoutus

    Sosiaalisen kognition harjoitteleminen lisää neurokognitiivisen harjoittelun vaikuttavuutta.

    C

    Supportiivinen terapia skitsofreniapotilaan hoidossa

    Tukea antavasta terapiasta ei liene merkittävää lisähyötyä relapsien eston ja uuden sairaalahoidon riskin vähentämisen tarkoituksessa.

    C

    Toipumiseen fokusoitu kognitiivinen terapia kroonisilla skitsofreniapotilailla

    Toipumiseen fokusoitu kognitiivinen terapia saattaa parantaa toimintakykyä ja lievittää negatiivisia ja positiivisia oireita kroonisilla skitsofreniapotilailla.

    C

    Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) skitsofreniapotilaiden hoitoresistenttien hallusinaatioiden hoidossa

    Transkraniaalinen magneettistimulaatio saattaa olla tehokas hoitomuoto hoitoresistenttien hallusinaatioiden hoidossa.

    C

    Työryhmäpohjaisen tehostetun avohoidon vaikutus skitsofreniapotilaiden sairaalahoitojaksoihin

    Tavanomaiseen avohoitoon verrattuna työryhmäpohjainen tehostettu avohoito saattaa vähentää skitsofreniapotilaiden sairaalahoitojaksojen määrää ja kestoa.

    C

    Vertaisryhmät skitsofreniapotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa

    Vertaisryhmät saattavat parantaa potilaiden sosiaalista verkostoa ja tukea heidän itsetuntoaan.

    Skitsofreenisen psykoosin puhkeaminen ja kulku
    Skitsofrenian alueellinen hoitomalli

    Aiheeseen liittyviä suosituksia