Vältä eteisvärinän rytminsiirtoa lieväoireisilla iäkkäillä potilailla.
Oireettomien ja lieväoireisten (EHRA 1–2) iäkkäiden potilaiden ennuste ja elämänlaatu ovat vähintään yhtä hyvät sykkeenhallinnan kuin rytminsiirron ja lääkkeellisen rytminhallinnan avulla. Rytminsiirrosta voidaan luopua ja keskittyä sykkeenhallintaan, tukosten estoon sekä kohonneen verenpaineen, diabeteksen ja muiden vaaratekijöiden hoitoon.
Kuudessa satunnaistetussa ja kontrolloidussa tutkimuksessa potilaiden ennuste ja elämänlaatu olivat keskimäärin samaa luokkaa kammiovasteen hidastamiseen pyrkivän sykkeenhallinnan avulla kuin toistuvien kardioversioiden ja rytmihäiriölääkityksen avulla sinusrytmin säilyttämiseen tähtäävän rytminhallinnan aikana. Näiden tutkimustulosten mukaan oireettomille tai lieväoireisille potilaille tehtävistä rytminsiirroista voidaan luopua kohtausten lukumäärästä riippumatta, etenkin jos potilaalla on jokin seuraavista tekijöistä: ikä yli 65 vuotta, sepelvaltimotauti, verenpainetauti, diabetes, aiempi aivoverenkiertohäiriö tai eteisvärinän kesto yli 6 kuukautta. Rytminhallintaryhmässä todettu lievä kuolleisuuden lisääntyminen johtunee rytmihäiriölääkkeiden haitallisista vaikutuksista ja puutteellisesta antikoagulaatiohoidosta. Tutkimustulokset ovat hyvin sovellettavissa myös suomalaisiin potilasaineistoihin.
| Lähde: | Eteisvärinä Käypä hoito -suositus «Eteisvärinä»1 |
| Näytönastekatsaus: | Sykkeenhallinta on eteisvärinässä parempi vaihtoehto kuin rytminhallinta aivohalvauksien ja kokonaiskuolleisuuden suhteen, mutta hoidot ovat samanarvoisia kuolleisuuden ja potilaiden elämänlaadun suhteen «Sykkeenhallinta on eteisvärinässä parempi vaihtoehto kuin rytminhallinta aivohalvauksien ja kokonaiskuolleisuuden suhteen, mutta hoidot ovat samanarvoisia kuolleisuuden ja potilaiden elämänlaadun suhteen.»A |
| Implementoinnin esteet ja edistäjät: | Potilas saattaa toivoa rytminsiirtoa varsinkin, jos aiemmin hoidettu siten. |
| Riittävä keskustelu hyödyistä ja haitoista kunkin potilaan kanssa. |